Versio 9. elokuuta 2008 kello 12.01 muokkaa ArttuS (keskustelu \| muokkaukset) 8 547 muokkausta p fix ← Vanhempi muutos		Versio 9. elokuuta 2008 kello 17.09 muokkaa kumoa Kr-val (keskustelu \| muokkaukset) 14 muokkausta p Pieni asioia Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Kullankylä''' (myös ''Kulla'', ''Kullaankylä'', {{k-ru\|Мертвицы\|Мertvitsa)}}, {{k-sv\|Kullaby}}) oli kylä läntisellä [[Inkerinmaa]]lla [[Kullajoki\|Kullajoen]] varressa. Se sijaitsi 20 km ~~Narvasta~~[[Narva]]sta pohjoiseen. Asukkaina oli [[Inkeriläiset\|inkerinsuomalaisia]] 1940-luvulle asti, jonka jälkeen alueesta tuli Neuvostoliiton rajavyöhykettä. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvulla [[Novgorodin vapaavaltio]]n [[Shelonin viidennes\|Shelonin viidenneksessä]] [[Laukaajoki\|Laukaa]] ja [[Lovatjoki\|Lovat -jokien]] välissä. Kylä ei siis kuulunut [[Vatjan viidennes\|Vatjan viidennekseen]], johon muutoin muu Inkerinmaa kuului. Asukkaina oli tuolloin vatjalaisia ja inkeroisia. Kylä sai luultavasti nykyisen nimen Stolbovan rauhan jälkeen 1617, jolloin alueelle muutti luterilaista väestöä Suomesta. Suureen Narvusiin eli Kosemkinaan rakennettiin kirkko vuonna 1640 ja Kullankylä kuului siten [[Narvusi-Kosemkina]]n pitäjään, joka oli osana Narvan seurakuntaa vuoteen 1917 asti. Rivi 5: ==Kylä jakaantuu kahtia ja tuhoutuu== [[Tarton rauha]]n (1920) seurauksena kylä jakaantui kahtia, koska ~~Kulaajoesta~~Kullajoesta tuli [[Viro]]n ja [[Neuvosto-Venäjä]]n rajajoki. Venäjän puoleinen osa kylästä kuihtui, koska asukkaita siirrettiin kauemmaksi rajasta. Näin syntyivät 1920-luvulla kaksi kylää Risukylä ja Muntinruhka ~~Rosjoen?~~[[Rosonajoki\|Rosonajoen]] varteen. Vähitellen itäinen osa katosi kokonaan 1930-luvulla, kun kuusi perhettä lähetettiin [[Siperia]]an. Loput asukkaista siirrettiin Suureen Narvusiin, jonne myös hienoimmat asuinrakennukset purkamalla siirrettiin. Viron puoleinen osa kylästä kuului [[Viron ~~Inkeriin~~Inkeri]]in. Läheiseen Kallivieriin rakennettiin kirkko vuonna 1920 ja Kullankylä kuului tähän seurakuntaan. Vuonna 1930 kylässä sijaitsi koulu ja 32 asuinrakennusta. Kylästä tuli eräänlainen Neuvotoliiton inkeriläisvainojen muistomerkki ja piikkilangalla kahtia jaettu kylä tuli tunnetuksi mm. [[Saima Harmaja]]n runoteoksessa ''Inkerinmaan rajalla''. Toisen maailmansodan aikana väestö evakuoitui Suomeen ja osa Ruotsiin. Sota tuhosi koko kylän, eikä asukkaat palanneet takaisin sodan päätyttyä. Paikka on nykyisin autio. ==Kuuluisia kullankyläläisiä==

Ero sivun ”Kullankylä” versioiden välillä