Versio 7. maaliskuuta 2008 kello 12.18 muokkaa Str4nd (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 22 761 muokkausta Käyttäjän 82.215.206.23 vandalismi kumottiin ja sivu palautettiin käyttäjän Anr tekemään versioon 4422877. ← Vanhempi muutos		Versio 8. elokuuta 2008 kello 20.44 muokkaa kumoa Lab-oratory (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 16 415 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 7: == Lintujen muutto == Lintujen muutolla käsitetään tavallisesti lintujen muuttamista toiseen paikkaan vuodenaikojen rytmissä. Pohjoisella pallonpuoliskolla muutto tapahtuu yleensä syksyllä pohjoisesta etelään ja keväällä samat linnut palaavat etelästä pohjoiseen. Eteläisellä pallonpuoliskolla tapahtuu päinvastaista muuttoliikettä. Eteläisellä pallonpuoliskolla tapahtuu ~~ns.~~niin sanottua ''sadekausimuuttoa'', jolloin tietyt, lähinnä siemeniä syövät, lintulajit muuttavat [[sadekausi]]en mukaan parhaiten ravintoa tuottaville [[savanni]]alueille. ''Vaellus'' on hieman eri asia kuin muutto. Vaelluksen käynnistää tavallisesti ravintopula, joka voi johtua joko tarjolla olevan pääravinnon puutteesta tai hyvästä jälkeläistuotosta aiheutuvasta liikakansoituksesta, joka purkautuu vaelluksena väljemmille asuinsijoille. Tyypillisiä tuttuja vaelluslintuja ovat esim. [[käpylintu\|käpylinnut]], jotka siirtyvät [[taiga]]n [[havupuu\|havupuiden]] siemensatojen perässä satoja, jopa tuhansia kilometrejä. [[Siperia]]laisen [[pähkinähakki\|pähkinähakin]] alalaji ''caryocatactes'' suorittaa toisinaan massavaelluksia idästä länteen, jos hyvien [[sembramänty\|sembramännyn]] siemensatojen ja onnistuneiden pesintöjen ansiosta suureksi paisunut kanta ei enää löydä riittävästi ravintoa. Nämä vaellukset muistuttavat [[sopuli]]en massavaelluksia, ja ovat tyypillisiä nimenomaan pohjoisella äärialueella esiintyvillä eliöillä. Rivi 13: Linnut ovat sopeutuneet maapallon vuodenaikojen rytmiin jo miljoonien vuosien ajan, ja niille on kehittynyt omalaatuinen muuttoa säätelevä mekanismi, jonka toimintaa ei vielä täysin tunneta. Tärkeimpiä muuton käynnistäviä tekijöitä ovat ''valon määrä'', ''ravinnon määrän ja laadun muutos'', ''lämpötilan muutos'' ja ''sulkasadon ja lisääntymiskierron päättyminen''. Nämä tekijät saavat aikaan muutoksia linnun fysiologiassa. ''Sisäinen muuttovire'' on erityisen tärkeä [[tropiikki\|tropiikissa]] talvehtivilla hyönteissyöjälinnuilla, sillä esim. säätilalla ja ravinnon määrällä ei näyttäisi siellä olevan juurikaan merkitystä. Lintujen ''suunnistaminen'' on monimutkainen asia. Valoisaan aikaan muuttavat linnut seuraavat ~~ns.~~niin sanottuja muuttolinjoja, joita ovat esim. rannikkolinjat, niemenkärjet, joet ja vuorijonot. Tyypillisiä tällaisia lajeja ovat esim. [[pelikaani]]t, [[haikara]]t, [[joutsen]]et, [[päiväpetolinnut]], [[kurki\|kurjet]], [[kyyhky]]t, [[varikset]] ja monet muut [[varpuslinnut]]. Maapallon pyörimisliikkeen ne pystyvät aistimaan suuntimalla aurinkoa. Yömuuttajilla on enemmän ongelmia, ja niille on kehittynyt aivojen yhteyteen erityinen maan [[magneetti]]kenttiin reagoiva elin. Sen avulla ne pystyvät suunnistamaan pimeässä ja pilvisessä säässä ilman maa- ja taivaanmerkkejä. Kirkkaina öinä ne osaavat käyttää kuun ja tähtien asemaa oikean suunnan määrittämiseen. Vanhat linnut, jotka ovat suorittaneet saman muuttomatkan useita kertoja, oppivat maamerkit ja tutut levähdyspaikat. Näin esim. kurjet, jotka ainakin syksyllä muuttavat perheittäin, opettavat poikasilleen maantietoa. === Esimerkkejä ===

Ero sivun ”Muutto” versioiden välillä