Versio 7. elokuuta 2008 kello 14.03 muokkaa 213.243.175.57 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 7. elokuuta 2008 kello 14.08 muokkaa kumoa 213.243.175.57 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 4: Savakkojen ja äyrämöisten kielimurteen ja kansanpuvun eroihin kiinnitti ensimmäisenä huomiota 1830-luvulla kielentutkija [[Anders Johan Sjögren]]. Venäläinen maantieteilijä ja tilastotutkija [[Peter von Köppen]] suoritti vuoden 1848 vaiheilla tutkimuksia, joissa hän totesi Inkerinmaan savakkojen lukumääräksi 43 080 henkeä ja äyrämöisten määräksi 29 242. Köppenin mukaan savakkojen enemmistö Inkerissä asui [[Neva (joki)\|Nevan]] pohjoispuolella sijainneissa [[Valkeasaari\|Valkeasaaren]], [[Rääpyvä]]n ja [[Keltto\|Kelton]] seurakunnissa sekä [[Markkova]]-[[Järvisaari\|Järvisaarella]], [[Venjoki\|Venjoella]], [[Koprina]]ssa, [[Spankkova]]ssa, [[Kupanitsa]]ssa, [[Moloskovitsa]]ssa ja [[Novasolkka\|Novasolkassa]]. Savakot poikkesivat äyrämöisistä lähinnä [[savakkomurre\|savakkomurteen]] ja naisten pukeutumisen perusteella. ~~Miesten~~Inkerissä savakkomiesten pukeutuminen ei juurikaan eronnut venäläisestä. Suomalaiset kielentutkijat ja kansanperinteen kerääjät ovat kuvanneet savakoita herkemmiksi omaksumaan uusia tapoja ja vaikutteita kuin konservatiivisia ja hitaita äyrämöisiä. Läntisimmässä Inkerissä, [[Kosemkina]]n seurakunnassa, jakoa äyrämöisten ja savakoiden välillä ei tunnettu. Viipurin läänissä kansanomainen jako savakoihin ja äyrämöisiin rajoittui Äyräpään kihlakuntaan eli Länsi- ja Keski-Kannakselle. 1900-luvulle tultaessa savakkojen ja äyrämöisten väliset kulttuuriset erot olivat hioutuneet miltei kokonaan pois niin Suomen kuin Venäjänkin puolella rajaa. Murre-erot sitä vastoin ovat edelleenkin jossain määrin havaittavissa. ==Lähteet==

Ero sivun ”Savakot” versioiden välillä