Ero sivun ”Palautumaton monimutkaisuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käyttäjän 80.223.90.77 (keskustelu) muokkaus 5227044 kumottiin
epäoleellinen kritiikki tässä yhteydessä. artikkeli ei kreationismia.
Rivi 63:
Shapiro myös uskoi päässeensä tarkastajaksi sen vuoksi että hän on esittänyt kriittisiä näkemyksiä kemiallisesta evoluutiosta.
<ref>http://www.pandasthumb.org/archives/2005/10/shapiro_on_dbb.html</ref>
 
== Kritiikkiä ==
 
[[Oxfordin yliopisto]]n professori, [[biologi]], [[Richard Dawkins]] kritisoi palautumatonta monimutkaisuutta [[näennäistiede|näennäistieteellisyydestä]]. Darwinistinen luonnonvalinta on kasautuva prosessi, jossa kukin vaihe on hieman epätodennäköinen muttei mahdoton. Kun tarkastellaan lopputulosta, niin se on erittäin epätodennäköinen. Tästä johtopäätöksen tekevät kreationistit näkevät synnyn yksittäisenä, kertaluonteisena tapahtumana. He eivät ymmärrä kasautumisen voimaa.<ref name="jumalharhaa">{{Kirjaviite | Tekijä = [[Richard Dawkins]] | Nimeke = [[Jumalharha]] | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 131-138 | Selite = |
Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Terra Cognita Oy | Tunniste = ISBN 978-952-5697-00-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.8.2007 |
Kieli = }}</ref>
 
Dawkinsin mukaan kreationistien biologisessa sopeutumisessa on kyse joko jättipotista tai ei mistään. [[Siipi]] joko lentää tai ei. [[Silmä]] joko näkee tai ei. Oletuksena on, että välimuotoja ei ole vaikka käytännössä niitä on runsaasti. Esimerkiksi metsissä on runsaasti liitäviä tai laskuvarjoa käyttäviä eläimiä, joilla ei ole kokonaista siipeä. Puolinaisia silmiä löytyy myös runsaasti eläinmaailmasta. Esimerkiksi [[Laakamato|laakamadon]] silmä havaitsee valon ja varjon, mutta ei kuvaa.<ref name="jumalharhaa" />
 
{|<!--taulukon määrite--> {{prettytable}}
Rivi 80 ⟶ 72:
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| style="font-size:85%; text-align:left;" | Silmä on rakenteltaan ja toiminnaltaan niin monimutkainen, että se ei ole voinut kehittyä vähitellen eikä satunnaisen mutaation eli perimän muutoksen tuloksena vastaamaan näköaistin tarpeita. Välimuotoja eli keskeneräisiä, sokeita tai puolisokeita silmiä, ei ole tarvinnut mikään lajilöydetty.
| style="font-size:85%; text-align:left;" | Silmä on melko yksinkertainen aistin, joka reagoi valoon kahdella solutyypillä. Eri lajeilla on erityyppisiä silmiä. Yksinkertaisimillaan ne ovat yksinkertaisia valoon reagoivia hermokimppuja ja monimutkaisemmillaan ihmisen pallomaisia silmämunia. Eri välimuotoja löytyy nykyistenkin lajien joukosta.
|-