Ero sivun ”Rukouspäivä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Rukouspäivät''' ovat useissa kristillisissä, varsinkin protestanttisissa maissa valtiovallan määräyksestä määräaikoina vietettäviä ...
 
Linkki kuntoon
Rivi 9:
Ruotsin vallan aikana Suomessa vietettiin samoja rukouspäiviä kuin muuallakin silloisen Ruotsin valtakunnan alueella. [[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeen, valtioyhteyden katkettua, niitä ei vuosina [[1809]]-[[1811]] Suomessa vietetty. Vuonna [[1812]] niitä vietettiin kaksi kertaa, vuodesta [[1813]] lähtien niitä on ollut aina neljä kertaa vuodessa, ja ne ovat aina olleet sunnuntaina (ei kuitenkaan välttämättä samoina päivinä kuin Ruotsissa.)
 
Rukouspäivät määrätään vuosittain annetulla ''rukouspäiväjulistuksella'', joka vuoteen [[2003]] saakka julkaistiin [[Suomen säädöskokoelma]]ssa. On myös ollut tapana lukea julistus kirkoissa [[uudenvuodenpäivä]]n jumalanpalveluksessa. [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] alkuaikoina julistus laadittiin Keisarin ja Suuriruhtinaan nimestä, vuodesta [[1831]] lähtien sen antoi [[Suomen senaatti]]. Suomen itsenäisyyden aikana sen antoi aluksi [[valtioneuvosto]], vuodesta [[1931]] lähtien vuoteen [[2003]] saakka tasavallan presidentti. Julistus annetaan yleensä vähän ennen vuoden vaihdetta. Paitsi päätöksen rukouspäivien ajankohdasta, se sisältää myös johdannon, jossa on hengellisiä kehotuksia ja yleensä viittauksia ajankohtaisiin yleisiin huolenaiheisiin. Nykyisin julistus on luonteeltaan [[ekumeeninen]]. Se on valmisteltu [[opetusministeriö]]n asettamassa työryhmässä, jossa ovat olleet edustettuina ministeriön lisäksi [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]], [[Suomen ortodoksinen kirkkokuntakirkko]], [[Suomen vapaan kristillisyyden neuvosto]] ja [[Suomen ekumeeninen neuvosto]]. Käytännössä rukouspäivien ajankohdista on kuitenkin ainakin epävirallisesti päätetty jo kuukausia ennen julistuksen antamista, jotta ne on voitu merkitä [[almanakka|almanakkoihin]], joita nykyisin painetaan jo elokuussa.
 
1980-luvulle saakka ensimmäinen rukouspäivä oli helmikuussa, toinen toukokuussa (usein [[äitienpäivä]]nä), kolmas heinäkuussa ja neljäs lokakuussa. Ensimmäinen rukouspäivä oli luonteeltaan katumuspäivä, toinen nuorison päivä, kolmas [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] muistopäivä ja neljäs vuodentulon kiitospäivä. Vuonna 1990 ensimmäinen rukouspäivä siirrettiin tammikuuhun tuolloin vietettävän ekumeenisen rukousviikon päätteeksi. Toinen rukouspäivä on edelleen toukokuussa. Kolmas siirrettiin syyskuuhun ja on nyt luonteeltaan kiitospäivä, neljäs taas lokakuuhun lähelle [[YK:n päivä]]ä, ja silloin rukoillaan rauhan puolesta.