Ero sivun ”Jääkausijaksot” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Me elämme [[pleistoseenin jääkausijakso]]n kausein välistä lämmintä aikaa, [[holoseeni]]a, joka alkoi noin 11600 vuotta sitten, kuin [[viime jääkausi]] päättyi. [[Milloin uusi jääkausi tulee|Uusi jääkausi]] tulee ehkä tuhansien, kymmenien tuhansien vuosien päästä. Jääkausia tulee olemaan vielä kymmeniä miljoonia vuosia, jos ihmisen aihauttama kasvihuone-ilmiö ei estä niitä.
Maan historiassa ovat vuosimiljoonien saatossa vuorotelleet lämmin tila ja [[
Laaja jäätiköityminen on verrattain harvinainen tapahtuma maapallon historiassa. Suurimman osan ajasta maapallon lämpötilat ovat olleet 8–15 °C lämpimämpiä kuin nyt. [[Jäätikkö|Jäätiköitä]] on ollut vain 15-20 %:lla maapallon olemassaoloajasta.
[[Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila|Maan Jääkausijaksojen pääasiallinen syy]] on mannerliikuntojen aiheuttamat [[merivirrat|merivirtojen]] muutokset ja se, että ne nostavat joitain Maata viilentäviä ylänköalueita. Jotkut jääkausjaksot ovat saattaneet johtua Maan ilmakehän kasvihuonekaasujen, muun muassa metaanin ja hiilidioksidimäärän elenemisesta.
Jääkausijakson aikana Maan ilmasto muuttuu lämmintä kautta vyöhykkeisemmäksi, eli napojen ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero kasvaa. Kylmät alueet leviävät navoilla laajemmalle. Usein myös vuodenaikavaihtelut kasvavat ja ilmasto kuivuu.
Rivi 16:
Jääkausijaksojen vastakohtina on ollut lämpöhuippuja kuten [[Turonian]]-kauden lämpöhuippu ja [[PETM]].
[[Kuva:Vostok-ice-core-petit.png|thumb|right|Hiilidioksidin, lämpötilan ja pölyn määrän vaihtelut Vostokin jäänäytteessä viimeisten 400 000 vuoden aikana.]]▼
== Jääkausijaksot==
Rivi 87 ⟶ 86:
==Pleistoseenin jääkausijakso ==
▲[[Kuva:Vostok-ice-core-petit.png|thumb|220px|right|Hiilidioksidin, lämpötilan ja pölyn määrän vaihtelut Vostokin jäänäytteessä viimeisten 400 000 vuoden aikana.]]
:{{Pääartikkeli|[[Pleistoseenikausi]]}}
Rivi 116 ⟶ 118:
Saalen toisen vaiheen Warthen-jäätikkö oli huomattavasti pienempi. Ollaan sitä mieltä, että jäätikkö ei laajentunut viimeisellä [[Veiksel-jääkausi|Veiksel-jääkaudella]] niin valtavaksi, koska kylmin kausi jäi verraten lyhyeksi.
Saalea vanhempi [[Elester-jääkausi|Elster]]-jäätiköityminen noin 500 000-400 000 vuotta sitten oli paikoin saalen Drentheä laajempi.
== Viime jääkauden aikajako==
Viime jääkausi jaetaan moniin jaksoihin. Kylmät [[stadiaali]]t ja lämpimät [[interstadiaali]]t vuorottelivat.
:Pääartikkeli: [[Veiksel-jääkausi]]''▼
▲:Pääartikkeli: [[Veiksel-jääkausi]]''
{| border=1 style="border-collapse:collapse"
Rivi 130 ⟶ 133:
| [[Holoseeni]]
| Flanderi
| [[interglasiaali]], nykyaika || 11 600—0/(+5000/15 000?)
|-
| Myöhäis-Veiksel - [[LGM]]
| || '''kauden laajin jäätiköityminen''' || 25 000—11 600
|-
Rivi 141 ⟶ 144:
|-
| Würm II
| "[[Schalkholtz-stadiaali|Keski-Veiksel I]]", "O18 vaihe 4", Alempi pleniglasiaali LPG
| '''laaja jäätiköityminen''' kylmä, kuiva || 75 000—55 000/45 000?
|-
| [[Odderade]]
| Peräpohjola?
| [[interstadiaali]] || 85 000—75 000
|-
| [[Rederstall]]
| Varhais-Veiksel II
| jäätiköityminen Lappiin asti|| 100 000/95 000—85 000
|-
| [[Brörup]]
| ???
| interstadiaali
|-
| Varhais-Veiksel I
| [[Herning]] / Würm I?
| jäätiköityminen Lappiin asti, voimakkaita vaihteluita || 115 000—105 000
|-
| [[Eem-interglasiaali|Eem]]
| Leveäniemi
| interglasiaali, jäähtyi voimakkaasti lopussa || —115 000
| |||