Ero sivun ”Jääkausijaksot” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siirsi sivun ”Jääkausiajat” ohjauksen ”Jääkausijaksot” päälle |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Fryxellsee_Opt.jpg|thumb|right|300px|Jäätikköjärvi]]
Jäätiköityminen on verrattain harvinainen tapahtuma maapallon historiassa. Suurimman osan ajasta maapallon lämpötilat ovat olleet 8–15 °C lämpimämpiä kuin nyt. [[Jäätikkö|Jäätiköitä]] on ollut vain 15-20 %:lla maapallon olemassaoloajasta. Tämä viittaa siihen, että▼
Laaja jäätiköityminen toistuu tutkijoiden mukaan noin 100 000 vuoden jaksoissa.▼
Niiden aikana lämpötilat ovat 5 °C nykyistä alempana tai alempia, ja välikausina maksimissaan 1–3 °C nykyistä lämpimämpiä.▼
Jokaisella jaksolla muodostuu alussa pieniä jäätiköitä ja lopussa suuria. Jäätiköt sulavat aina muutamassa tuhannessa vuodessa.▼
'''Jääkausijaksot''' kestävät tavallisesti kymmeniä miljoonia vuosia.
[[Kuva:Vostok-ice-core-petit.png|thumb|right|Hiilidioksidin, lämpötilan ja pölyn määrän vaihtelut Vostokin jäänäytteessä viimeisten 400 000 vuoden aikana.]]▼
Viimeinen jääkausijakso alkoi noin 2,76 miljoonaa vuotta [[plioseeni]]lla.
Me elämme [[pleistoseenin jääkausijakso]]n kausein välistä lämmintä aikaa, [[holoseeni]]a, joka alkoi noin 11600 vuotta sitten, kuin [[viime jääkausi]] päättyi. [[Milloin uusi jääkausi tulee|Uusi jääkausi]] tulee ehkä tuhansien, kymmenien tuhansien vuosien päästä. Jääkausia tulee olemaan vielä kymmeniä miljoonia vuosia, jos ihmisen aihauttama kasvihuone-ilmiö ei estä niitä.
Maan historiassa ovat vuosimiljoonien saatossa vuorotelleet lämmin tila ja [[Kylmä jääkausitila|kylmä tila]].
▲
:{{Pääartikkeli|[[Pleistoseenikausi]]}}▼
[[Maan Jääkausijaksojen pääasiallinen syy]] on mannerliikuntojen aiheuttamat [[merivirrat|merivirtojen]] muutokset ja se, että ne nostavat joitain Maata viilentäviä ylänköalueita. Jotkut jääkausjaksot ovat saattaneet johtua Maan ilmakehän kasvihuonekaasujen, muun muassa metaanin ja hiilidioksidimäärän elenemisesta.
Tiedot vanhoista jääkausista ovat hatarat.▼
[[Pleistoseenikausi|Pleistoseenikaudella]] suuret jäätiköt alkoivat kasvaa Amerikassa ja Euroopassa noin 870 000 vuotta sitten.▼
Sitä ennen on ollut jäätiköitymisiä ainakin 2,75 miljoonaa vuotta sitten ja jäätiköitä vuoristoissa vähintään 5 – 3, jopa 10 miljoonaa vuotta sitten.▼
Jääkausijakson aikana Maan ilmasto muuttuu lämmintä kautta vyöhykkeisemmäksi, eli napojen ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero kasvaa. Kylmät alueet leviävät navoilla laajemmalle. Usein myös vuodenaikavaihtelut kasvavat ja ilmasto kuivuu.
Pleistoseenikautta edeltävän [[kvartääri]]n viimeinen vaihe, [[plioseeni]], päättyy kerrostumissa [[Reuver-kausi|Reuver-kauteen]] eli Piacenzian-kauteen.▼
Ilmasto viileni plioseenin lopuilla alle kolme miljoonaa vuotta sitten yhä kiihtyvällä vauhdilla muuttuen pitkällä aikavälillä aika myöten epävakaammaksi.▼
Jääkausijaksojen vastakohtina on ollut lämpöhuippuja kuten [[Turonian]]-kauden lämpöhuippu ja [[PETM]].
Jäätiköt levittäytyivät viimeisen 900 000 vuoden aikana ainakin 10 kertaa laajalle, Puolaan asti Euroopassa. Vahvempia todisteita on ainakin neljästä-viidestä suuresta jääkaudesta.▼
▲[[Kuva:Vostok-ice-core-petit.png|thumb|right|Hiilidioksidin, lämpötilan ja pölyn määrän vaihtelut Vostokin jäänäytteessä viimeisten 400 000 vuoden aikana.]]
Kaikkein kylmimmät jääkaudet pleistoseenilla lienevät olleen 60 000-200 000 vuotta sitten.▼
Eri puolilta maailmaa löydettyjen kerrostumien ajoitus on vaikeaa jo viime jääkaudenkin osalta. Jääkausien nimistö on siksi kirjavaa, jokaisella seudulla on omat nimityksensä.▼
[[Saale-jääkausi]] oli 300 000/200 000 vuotta sitten jakautuen [[Drenthe-jäätiköityminen|Drenthe]]- ja Warthe-jäätiköitymisiin.▼
Jäätikkö oli laajimmillaan varhaisemman Drenthe-vaiheen aikana. Tällöin jäätikkö ulottui Elster-vaihetta kauemmaksi - ilmasto oli silloin kylmin kaikista jääkausista. Jäätikön kielekkeitä oli jopa 300 km. [[Kiova]]sta etelään ja jäätikön rajalla ja sisässä olivat [[Moskova], [[Praha]] sekä [[Leipzig]] ja [[Lontoo]].▼
Saalen toisen vaiheen Warthen-jäätikkö oli huomattavasti pienempi. Ollaan sitä mieltä, että jäätikkö ei laajentunut viimeisellä [[Veiksel-jääkausi|Veiksel-jääkaudella]] niin valtavaksi, koska kylmin kausi jäi verraten lyhyeksi.▼
Saalea vanhempi Elster-jäätiköityminen noin 500 000-400 000 vuotta sitten oli paikoin saalen Drentheä laajempi.▼
== Jääkausijaksot==
Rivi 49 ⟶ 33:
| m. 3000 - 2800
|(pieni)
| Chuosin [[tilliitti|tilliitit]] eteläisessä Länsi-Afrikassa ja
Sturtin tilliitit Finders Range:ssa, Keski-Australian eteläosissa.
|-
Rivi 102 ⟶ 86:
Jotkut tutkijat ovat väittäneet sen jäädyttäneen koko Maan tai melkein koko maan.
==Pleistoseenin jääkausijakso ==
▲:{{Pääartikkeli|[[Pleistoseenikausi]]}}
▲Laaja jäätiköityminen toistuu nykyisn tutkijoiden mukaan noin 100 000 vuoden jaksoissa. Ne johtuvat maan akselin ja radan jaksollisista muutoksista, [[Milankovićin jaksot|Milankovićin jaksoista]].
▲Niiden aikana lämpötilat ovat 5 °C
▲Jokaisella jaksolla muodostuu alussa pieniä jäätiköitä ja lopussa suuria. Jäätiköt sulavat aina muutamassa tuhannessa vuodessa.
▲Tiedot vanhoista jääkausista ovat hatarat.
▲[[Pleistoseenikausi|Pleistoseenikaudella]] suuret jäätiköt alkoivat kasvaa Amerikassa ja Euroopassa noin 870 000 vuotta sitten.
▲Sitä ennen on ollut jäätiköitymisiä ainakin 2,75 miljoonaa vuotta sitten ja jäätiköitä vuoristoissa vähintään 5 – 3, jopa 10 miljoonaa vuotta sitten.
▲Pleistoseenikautta edeltävän [[kvartääri]]n viimeinen vaihe, [[plioseeni]], päättyy kerrostumissa [[Reuver-kausi|Reuver-kauteen]] eli Piacenzian-kauteen.
▲Ilmasto viileni plioseenin lopuilla alle kolme miljoonaa vuotta sitten yhä kiihtyvällä vauhdilla muuttuen pitkällä aikavälillä aika myöten epävakaammaksi.
Ensimmäinen kohtalaisen kylmä kausi oli nimeltään [[Pretegelen]].
Pitkät, noin 100000 vuoden pituiset jääkausjaksot alkoivat näkyä noin 870000 vuotta sitten, jolloin alkoi pitkä, kylmä [[Dorst-jääkausi]].
▲Jäätiköt levittäytyivät viimeisen 900 000 vuoden aikana ainakin 10 kertaa laajalle, Puolaan asti Euroopassa. Vahvempia todisteita on ainakin neljästä-viidestä suuresta jääkaudesta.
▲Kaikkein kylmimmät jääkaudet pleistoseenilla lienevät olleen 60 000-200 000 vuotta sitten.
▲Eri puolilta maailmaa löydettyjen kerrostumien ajoitus on vaikeaa jo viime jääkaudenkin osalta. Jääkausien nimistö on siksi kirjavaa, jokaisella seudulla on omat nimityksensä.
▲[[Saale-jääkausi]] oli 300 000/200 000 vuotta sitten jakautuen [[Drenthe-jäätiköityminen|Drenthe]]- ja Warthe-jäätiköitymisiin.
▲Jäätikkö oli laajimmillaan varhaisemman Drenthe-vaiheen aikana. Tällöin jäätikkö ulottui Elster-vaihetta kauemmaksi - ilmasto oli silloin kylmin kaikista jääkausista. Jäätikön kielekkeitä oli jopa 300 km. [[Kiova]]sta etelään ja jäätikön rajalla ja sisässä olivat [[Moskova], [[Praha]] sekä [[Leipzig]] ja [[Lontoo]].
▲Saalen toisen vaiheen Warthen-jäätikkö oli huomattavasti pienempi. Ollaan sitä mieltä, että jäätikkö ei laajentunut viimeisellä [[Veiksel-jääkausi|Veiksel-jääkaudella]] niin valtavaksi, koska kylmin kausi jäi verraten lyhyeksi.
▲Saalea vanhempi Elster-jäätiköityminen noin 500 000-400 000 vuotta sitten oli paikoin saalen Drentheä laajempi.
== Viime jääkauden aikajako==
:Pääartikkeli: [[Veiksel-jääkausi]]''
{| border=1 style="border-collapse:collapse"
Rivi 150 ⟶ 167:
==Katso myös==
*[[Maapallon kasvihuonetila ja jääkausitila]]
*[[Jääkausi]]
*[[Jääkausien syyt]]
*[[Milankovićin jaksot]]
*[[Jääkausi Suomessa]]
*[[Paleoklimatologia]]
| |||