'''Frottola''' oli tietynlainen [[renessanssi (musiikki)|renessanssin]] ajan [[italia]]lainen maallinen laulu. Frottolan luonne oli humoristinen, usein teatraalisen tunteellinen, ja se kuvasti hyvin uuden ajan humanismin elämäniloista henkeä. Tyypillisiä aiheita olivat rakkaus, juoma ja arjen askareet. Frottolaa pidetään monesti [[madrigaali]]n edeltäjänä. Frottoloiden säveltäminen oli aktiivisimmillaan vuosien [[1470]] ja [[1530]] välillä. FrottolaaLauluäänien säestettiinmäärä vaihteli kolmesta neljään, mutta frottoloita saattoi myös esittää yksi laulaja luutun tai kokonaisen soitinryhmän säestyksellä. Musiikillisesti tekstuuri vältteli monimutkaisuutta ja oli usein [[luuttu|luutulla]]varsin homofoninen.
Frottoloille omistautuneita säveltäjiä tunnetaan kymmeniä, mutta useimmista heistä ei tiedetä juuri muuta kuin nimi. Säveltäjiä, joiden elämästä on säilynyt enemmän tietoa, ovat mm. [[Bartolomeo Tromboncino]], [[Marchetto Cara]] sekä [[Filippo de Lurano]].
