Ero sivun ”Christiane Rochefort” versioiden välillä

188 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
'''Christiane Rochefort''' ([[17. heinäkuuta]] [[1917]], [[Pariisi]] − [[24. huhtikuuta]] [[1998]], [[Pradet]]) oli [[Ranska|ranskalainen]] kirjailija. Joissain teoksissaan hän käytti myös [[salanimi|salanimeä]] '''Dominique Féjos'''.
 
Rochefort aloitti kirjoittamisen [[lyriikka|lyyrikkona]], mutta hänen tuotantonsa pääosa koostuu [[romaani|romaaneista]]. Hän opiskeli [[Sorbonnen yliopisto]]ssa useita aineita ja harrasti [[kuvataide|kuvataiteita]]tta.
 
== ''Soturin lepo'' ==
''Soturin lepo'' ([[1958]]) on Rochefortin ensimmäisiä romaaneja. Se on kuvaus "hullusta rakkaudesta" ja [[alkoholismi]]sta mutta myös sopeutumisesta yhteiskuntaan. Romaanin päähenkilö on nuori yliopisto-opiskelija Geneviève, joka asettaa koko entisen elämänsä vaakalaudalle rakastuttuaan Jean-Renaud'hon, irrallista elämää viettäneeseen tyhjäntoimittajaan.
 
Romaani jakautuu kahteen yhtä pitkään osaan. Ensimmäinen osa kuvaa Genevièven intohimoista, vastarakkautta vaille jäävää intohimoista [[rakkaus|rakkautta]] ja hänen nöyrtymistään yhä syvemmälle Renaud´n oikkujen edessä. Ihmissuhteiden valtapelin kuvauksessa on samaa kuin [[Roman Polański]]n elokuvassa ''Katkera kuu'' (1992). Geneviève alkoholistin huolehtivana tyttöystävä saa samanlaisia piirteitä kuin [[Tuula-Liina Varis]] saa suhteessa [[Pentti Saarikoski|Pentti Saarikoskeen]] muistelmateoksessaan ''Kilpikonna ja olkimarsalkka'' (1994).
 
Toisen osan alussa [[psyyke]]ltään kompleksinen Renaud joutuu lopulta tunnustamaan oman rakkautensa, mikä ainakin väliaikaisesti tasapainottaa suhdetta. Romaanin lopussa he tutustuvat poikatyttömäiseen Raphaëleen, joka on eräänlainen Renaud´n [[alter ego]]. Toisessa osassa Renaud myös luopuu lopulta itsetuhoisesta [[hybris|hybriksestään]] ja nöyrtyy osaansa ihmisenä. Onko loppuratkaisu päähenkilöitten suhteen tasapainoinen, riippuu siitä tavasta, millä lukija tulkitsee koko romaanin aloittavan, moniselitteisen aloituskappaleen.
 
Romaani on saanut nimensä monologista[[monologi]]sta, jossa Renaud kuvaa suhdettaan Genevièveen (s. 193):
 
:<small>Rakkaus on se mikä on mahdotonta. Minä olen hyvin väsynyt. Lepää. Sinä olet soturin lepo, väsyneen soturin, pelkurimaisen soturin lepo: Pyhä äiti, joka suojelet kaikkia luopioita, armahda minua. Minä tahdon nukkua-kuolla, ja siinä systeemissä nainen on paras. Rakkaus on tuskaton kuolema. Tuudita minua, pane minut takaisin äitini kohtuun, toisin sanoen rakasta minua. Ei siinä muu auta.</small>
 
''Soturin lepo'' herätti ilmestyessään pahennusta [[seksuaalisuus|seksuaalisuuden]] kuvauksellaan. Romaanille myönnettiin ''Prix de la Nouvelle Vague'' -palkinto, vaikka sen yhteydet aikansa [[Nouveaunouveau Romanroman|uuteen romaaniin]] ovat vähäiset. [[Roger Vadim]] ohjasi 1962 teoksen pohjalta samannimisen [[elokuva]]n ''Sotilaan lepo'' (''Le Repos de guerrier''), pääosassa Genevièven roolissa [[Brigitte Bardot]].
 
== Suomennetetut teokset ==
230

muokkausta