Ero sivun ”Pariisin yliopisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Antaa kuva ihan kuin suomalaisilla olisi ollut isokin asema ko. oppilaitoksessa |
kelpaako tällainen muotoilu? |
||
Rivi 3:
'''Pariisin yliopiston''' ({{k-fr|Université de Paris}}) historia ulottuu aina [[1100-luku|1100-luvulle]], jolloin se kasvoi [[Notre Damen katedraali (Pariisi)|Notre Damen katedraali]]n yhteyteen. Nykyään se jakautuu kolmeentoista itsenäiseen yliopistoon (Université Paris I–XIII). Pariisin yliopisto tunnetaan myös '''Sorbonnen yliopiston''' nimellä, sillä tämän niminen oli [[Robert de Sorbon]]in vuonna [[1257]] köyhille [[teologia]]n opiskelijoille perustama laitos. Nykyisistä [[Pariisi]]n yliopistoista kolme käyttää Sorbonnea nimessään. Sorbonne on myös Pariisin 5. kaupunginosassa sijaitsevan kampusalueen nimi.
Sorbonnen yliopistoon liittyi collegiumeja, joita perustettiin kansallisuuksien mukaan eri maista saapuville opiskelijoille lähinnä asuinsijoiksi. Niinpä esimerkiksi [[Ruotsi|ruotsalaisille]] oli kolme collegiumia: ''Collegium Upsaliense'', ''Collegium Scarense'' ja ''Collegium Lincopense'' [[Uppsala]]n, [[Skara]]n ja [[Linköping]]in mukaan.
Vuonna [[1970]] Pariisin yliopisto organisoitiin uudelleen erillisiksi yksiköiksi. Historiallinen Sorbonnen kampusalue [[Latinalaiskortteli]]ssa jaettiin useiden Pariisin yliopistojen käyttöön. Nykyään siellä on kaikkien kolmentoista yliopiston toimistot.
Sorbonnen yliopistossa ovat opiskelleet monet kuuluisat tutkijat, esimerkiksi [[Marie Curie|Marie]] ja [[Pierre Curie]]. Yliopistossa on ollut jo keskiajalta lähtien myös suomalaisia opiskelijoita ja opettajia, kuten [[Jacobus Petri Röd]] ja hänen oppilaansa Turun piispa [[Olavi Maununpoika]] 1400-luvulla.<ref>[http://www.tsv.fi/ttapaht/983/palola.html Yliopisto-opiskelua keskiajalla]</ref>
== Nykyiset kolmetoista yliopistoa Pariisissa ==
| |||