Ero sivun ”Poitiers’n taistelu (1356)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JAnDbot (keskustelu | muokkaukset)
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 42:
'''Poitiersin taistelu''' ([[19. syyskuuta]] [[1356]]) oli toinen kolmesta [[englanti]]laisten suuresta voitosta [[ranska]]laisista [[satavuotinen sota|satavuotisessa sodassa]].
 
[[8. elokuuta]] [[1356]] aloitti [[Edvard Musta prinssi]] marssin englantilaisten tukikohdasta [[Akvitania]]sta kohti pohjoista tarkoituksenaan auttaa keskisessä Ranskassa olevia liittolaisia ja hävittää maaseutua. Hänen englantilais-[[gascogne]]laiset joukkonsa valtasivat ja hävittivät useita kyliä ja kaupunkeja ilman mainittavaa vastarintaa, kunnes saapuivat [[Loire (joki)|Loire]]-joelle Touriin[[Tours]]iin, jonka linnaa he eivät saaneet heti vallatuksi. Tämän viivytyksen takia [[Juhana II (Ranska)|Juhana II]] saattoi saada englantilaiset kiinni. Hän kokosi armeijansa TouristaToursista pohjoiseen sijaitsevassa ''Chartresissa'' ja jätti 20  000 - 30  000 sotilasta pois parantaakseen mahdollisuuksia Mustan prinssin saavuttamiseen. Tämä teki hänen armeijastaan suhteellisen samankokoisen Mustan prinssin armeijaan nähden.
 
Kuultuaan Ranskan armeijan olevan liikekannalla, Musta prinssi päätti vetäytyä. Hän marssi kohti etelää, mutta ranskalaiset saivat englantilaiset kiinni [[Poitiers]]in lähellä. [[Crécyn taistelu]]ssa 16-vuotiaana mukana ollut Musta prinssi päätti käyttää Crécystä tuttuja taktiikoita. Hän asetti joukkonsa vahvasti puolustukselliseen muodostelmaan paikkaan, jota ympäröivät luontaiset esteet kuten metsä takana ja puro vasemmalla. Vanhan Poitiers-[[Bordeaux]]-tien kohdalle hän jätti esteeksi matkakuormansa ryöstösaalineen suojaamaan heikkoa oikeaa sivustaansa. Kaikki miehet jalkautettiin ja jaettiin kahteen (ehkä kolmeen) osastoon ja molempiin sivustoihin asetettiin [[pitkäjousi]]miehet V-muodostelmaan (''herce'').
[[Kuva:Battle-poitiers(1356).jpg|thumb|300px|left|Poitiersin taistelu. Keskiaikainen [[miniatyyri]]maalaus.]]
Hyökkäävä ranskalaisjoukko oli jaettu neljään osaan. Edessä olivat n.noin 300 eliittiritaria joita avustivat keihäin aseistautuneet saksalaiset palkkasotilaat. Tämän joukon oli tarkoitus rynnäköidä englantilaisia jousimiehiä päin ja eliminoida heidän aiheuttamansa uhka. Näiden jälkeen seurasi kolme osastoa jalkaväkeä (tässä tapauksessa lähinnä jalkautuneita ritareita), joita johtivat kruununperijä (''Dauphin'') ja myöhemmin kuningas [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]], Juhana II ja Orleansin herttua.
 
Heti taistelun alussa englantilaiset hämäsivät esittämällä sekasortoisuutta vasemmalla sivustallaan, mikä provosoi ranskalaisten ritareiden rynnäkön kohti jousimiehiä. Jousimiehet olivat kuitenkin odottaneet tätä ja syytivät ranskalaisten ja etenkin heidän hevostensa päälle nuoliryöpyn. Itse ritarien varustus tosin oli pitkäjousille läpäisemätön, mutta hevosten varustus oli heikko sivuilta ja takaa, joten jousimiehet siirtyivät ritareiden sivuille ja tappoivat heidän hevosensa tuhoisin seurauksen; ritarien oli vetäydyttävä. Tämän jälkeen seurasi ''Dauphinin'' jalkaväkiosaston hyökkäys. Se taisteli hetken ankarasti, mutta vetäytyi takaisin uudelleen järjestäytymään. Seuraava Orleansin herttuan osasto joutui paniikkiin huomattuaan, ettei Dauphinin osasto ole mukana ja kääntyi takaisin. Tämä jätti itsensä kuninkaan johtaman osaston mottiin. Tämä oli kuitenkin voimakas joukko, ja vihollisen jousimiesten nuolet olivat lopussa. Jousimiehet liittyivät mukaan englantilaisten ritarien rintamaan, ja seurasi ankara lähitaistelu. Mustalla prinssillä oli kuitenkin yhä reservissä osasto, joka hyökkäsi sivuilta ja takaa. Ranskalaisten rivit murtuivat, he joutuivat paniikkiin, useat pakenivat, ja kuningas Juhana jäi vangiksi.