Ero sivun ”Kettukankaan muinaisjäännösalue” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23:
 
==Elämää kivikauden Kettukankaalla==
Kettukangas on ollut viitisen tuhatta vuotta sitten hylkeenpyytäjien käsittely- ja varastointipaikka sekä asuin leiri. Hylkeen pyynti on tuohon aikaan ollut hyvin suurisuuntaista. Pyynti tapahtui ilmeisesti kevättalvella jäillä jolloin hylkeet tulivat laumoittain poikimaan Perämeren jäille, etelämpänä jäätä oli ilmaston lämpimyyden takia vain vähän. Saaliin pyyntimiehet säilöivät alueella oleviin röykkiöihin. Traanin he sulattivat käyttäen kuumennettuja kiviä. Halkeilleet ja huonot kivet hylättiin palaneen kiven kumpuihin. Ilmasto oli kivikaudella hieman nykyistä lämpimämpi. Kivikauden loppupuolella ilmasto kuitenkin muuttui kylmemmäksi ja hylje saaliit pienenivät, tällöin loppui myös alueen jätinkirkkojen ja niihin liittyvien rakennelmien käyttö.
 
==Lähitienoon muinaisjäänteet==
Kettukankaan lähistöllä on myös muita saman aikakauden jäänteitä, joista osalla kuten myös itse Kettukankaalla on opastustaulut. Tärkeimmät kohteet ovat:
*Pikku-jakenaro: jätinkirkko, röykkiö.
*Pirttivaara: jätinkirkko, kivirakenteita.
*Pirttihaudankangas: jätinkirkko, röykkiötä 15 kpl.
*Laivavaara: kivikehiä/asuinvalleja, kuoppia yms.
*Ukkovaara: kivikehä/valli ja -kuoppia.
*Hautakangas: röykkiöitä.
*Huitunen: asuinpainanteita.
*Jylhänkallio: kivikehiä/valleja ja -kuoppia.
 
==Katso myös==
Rivi 30 ⟶ 41:
*[[Ketunperä]]
*[[Saloisten historia]]
*[[Kivikausi Suomessa]]
 
==Lähteet==