Ero sivun ”Suomenruotsalaiset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 14:
==Suomenruotsalaisten alkuperä==
{{Korjattava/kieli}}
{{tarkistettava|Kappaleessa on ilmennyt kertaalleen NNPOV-henkistä lähteen vääristelyä.}}
Ruotsalaista väestöä siirtyi nykyisen Suomen alueelle viimeistään 1200-luvulta lähtien. Ruotsalaista asutusta levisi keskiajan kuluessa varsinkin [[Ahvenanmaa]]n ja [[Turun saaristo]]ihin sekä [[Pohjanmaa]]n, [[Uusimaa|Uudenmaan]], [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Etelä-Karjala]]n rannikoille.
 
Ruotsin kieli oli keskiajalta lähtien aatelin, papiston ja vauraimman porvariston kieli, ja sittemmin se yleistyi myös kaupunkien pienporvariston keskuudessa. [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan aikana]] monet suomenkieliset ihmiset etenkin kaupungeissa tai ruotsinkielisen maaseudun tuntumassa vaihtoivat kielensä ruotsiin. Usein tämä tapahtui siksi, että ruotsiin siirtymisen katsottiin vastaavan tai auttavan kohoavaa yhteiskunnallista asemaa. Yhteiskunnalliseen asemaan liittyvä ruotsin kielen omaksuminen menetti tarpeellisuuttaan 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien, kun Suomeen alkoivat muodostua suomenkielinen sivistyneistö ja liikemieskunta. [[Fennomania]]n myötä useat ruotsinkieliset tai ruotsinkielistyneet henkilöt tai perheet siirtyivät takaisin suomen kieleen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/SwedishInF.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Kieli = {{en}}{{fr}} | Nimeke = Swedish in Finland – La Finlande suédophone | Julkaisija = Folktinget | Viitattu = 15.7.2008 | Selite = Sivu 5}} ”''Under Swedish rule, many ethnic Finns changed their language and started speaking Swedish, but most of them reverted to Finnish in the late 1800s''”, ”''Sous le régime suédois, de nombreux Finnois changèrent de langue pour parler le suédois, mais revinrent pour la plupart au finnois à la fin du XIXe siècle''”.</ref>
Rivi 24 ⟶ 22:
 
===Suomenruotsalaisten genetiikka===
{{tarkistettava|Kappaleessa on ilmennyt kertaalleentoistuvasti NNPOV-henkistä lähteenlähteiden vääristelyä.}}
Ruotsalaista väestöä siirtyi nykyisen Suomen alueelle viimeistään 1200-luvulta lähtien. Ruotsalaista asutusta levisi keskiajan kuluessa varsinkin [[Ahvenanmaa]]n ja [[Turun saaristo]]ihin sekä [[Pohjanmaa]]n, [[Uusimaa|Uudenmaan]], [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Etelä-Karjala]]n rannikoille.
Eräässä vuonna 1991 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin veriryhmäselvityksen perusteella, että moderni suomenruotsalainen tai suomenruotsalaisiksi itsensä mieltävä väestö sijoittuu suomalaisten ja ruotsalaisten populaatioiden välimaastoon.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = A population genetic study in Finland: comparison of the Finnish- and Swedish-speaking populations | Tekijä = Virtaranta-Knowles, K. & Sistonen, P. & Nevanlinna, H. R. | www= http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1783413 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 15.7.2008 | Vuosikerta = 41 | Numero = 4 | Vuosi = 1991 | Sivut = 248–264 | Julkaisu = Human heredity | Tunniste = ISSN 0001-5652 | Julkaisija = Karger}} ”''In Finland there is a substantial but geographically limited Swedish-speaking minority (in 1980 6.3% of the total population) which originates mainly from Swedish immigrants during the years 1100-1300 AD –&nbsp;– Swedish-speaking population in Finland showed a rather high degree of Finnish admixture, which was estimated to about 60%.''”</ref> Tutkimukset, joissa on vaadittu kaikkien isovanhempien kuulumista ilmoitettuun ryhmään, ovat paljastaneet geneettisiä eroja suomenkielisen ja suomenruotsalaisen väestön välillä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Adenosine deaminase polymorphism in Finland (Swedes, Finns, and Lapps), the Mari republic (Cheremisses), and Greenland (Eskimos) | www = http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=1706743 | Julkaisu = American Journal of Human Genetics | Kieli = {{en}} | Vuosikerta = 23 | Vuosi = 1971 | Numero = 6 | Tekijä = Eriksson, A. W. & Kirjarinta, M. & Fellman, J. & Eskola, M. R. & Lehmann, W. | Julkaisija = American Society for Human Genetics | Sivut = 568–577 | Viitattu = 15.7.2008 | Tunniste = ISSN 0002-9297}} ”''Table 1 shows the distibution ADA (Adenosine deamiase) phenotypes in three samples each from Finland-Swedes (population 1, 2, 3,) and Finns (4,5,6). Brief preliminary reports of these data have been presented elsewhere. The ADA2 gene frequency is about 0.6 in the Swedish population investigated in Finland and 0.10 in the Finns –&nbsp;– The difference between the distribution of ADA phenotypes in the Finland-Swedes and in Finns is significant –''”.</ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = ABH secretion polymorphism in Icelanders, Aland Islanders, Finns, Finnish Lapps, Komi and Greenland Eskimos: a review and new data | Julkaisu = Annals of human biology | Tunniste = ISSN 0301-4460 | Kieli = {{en}} | Julkaisija = Taylor & Francis | Vuosi = 1968 | Vuosikerta = 13 | Numero = 3 | Sivut = 273–285 | www = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3752918 | Viitattu = 15.7.2008 | Tekijä = Eriksson, A. W. & Partanen, K. & Frants, R. R. & Pronk, J. C. & Kostense, P.J.}} ”''Among Alanders and Swedes on the Finnish mainland the frequency (around 20%) was comparable to Swedish values but considerably higher than among Finns (13-14%)''”.</ref> Vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan [[Pohjanmaa]]n suomenruotsalaisväestön havaittiin poikkeavan suomenkielisestä väestöstä ja muodostavan oman geneettisen klusterin ruotsalaisten kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Population Genetic, Association and Zygosity Testing on Preamplified DNA | Tekijä = Hannelius, Ulf | www = http://diss.kib.ki.se/2008/978-91-7409-062-8/thesis.pdf | Julkaisija = Karoliininen instituutti | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-91-7409-062-8 | Kieli = {{en}} | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 15.7.2008}}</ref>