Ero sivun ”SS Herakles” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
(ei mitään eroa)
|
Versio 1. marraskuuta 2005 kello 03.08
s/s Herakles oli ensimmäinen laiva, mikä toi aitoa kahvia Suomeen. Suomessa sodan aikana ei saanut aitoa kahvia, koska nautintoaineita ja peruselintarvikkeitakin säännösteltiin. Kahvin hinnaksi arviointiin kupongeilla säännösteltynä 940 markkaa kilolta, millä olisi silloin tilannut kaksi vuotta maakuntalehti Turun Sanomia.
S/s Herkules lähti 14. tammikuuta 1946 Santosista Rio de Janeirosta 2500 tonnia Rio-6- ja Rio-7 -luokkaa olevaa raakakahvia lastinaan Bahiaan, mistä lastattiin vielä mm. 300 tonnia tupakkaa, 2.000 tonnia rehukakkuja, puuvillaa Suomen uusien setelien valmistukseen, talkkia, suolattuja nahkoja ja lääkkeitä. Bahiasta laivaan nousi salamatkustaja Antonio de Silva Liman, joka Suomessa sai Pauligilta paahtimossa töitä, kunnes palasi laivalla kotimaahansa.
Poliisivartio purkamiseen
Alus saapui Turun satamaan sunnuntai-iltana 24. helmikuuta 1946. Laivan avusti Turun satamaan jäänmurtaja Sisu.
Tapaus sai suuren huomion joukkotiedotusvälineissä ja yleisöä lastin maanantaisen purkamisen ajaksi hillitsemään järjestettiin ketju poliiseja. Yleisön pettymykseksi kansanhuoltoministeriö päätti, että kahvi saadaan kupongeilla säännösteltynä kauppoihin vasta runsaan kuukauden päästä huhtikuussa 1946.
Arvovaltaisia vieraita
Laivan kapteenina oli Gunnar Möller ja perämiehenä Erik Ahlström, joka sai vieraakseen kolme ministeriä, Suomen pankin pääjohtajan, Brasilian Helsingin suurlähettilään, kauppaneuvos Eduard Pauligin, toimitusjohtaja Henrik Pauligin, Turun kaupunginjohtajan, Suomi-Etelä-Amerikka-laivalinjan johtajia ja muita elinkeinoelämän johtajia. Perämies Ahlströmistä tuli yleislakon aikana 1956 s/s Herkulesin kapteeni.
Kahvin säännöstely
Kahvin säännöstely oli alkanut Suomessa ennen talvisotaa siten, että sitä saattoi ostaa neljänneskilon kuukaudessa. Toisessa vaiheessa sai ostaa vain korvikekahvia, missä kahvin osuus oli vain 15%:ia. 1943 ei juomassa ollut kahvia enää lainkaan, vaan vastike koostui 15%:sta sikuria ja sokerijuurikasta sekä loput viljaa.
Vastikkeessa saattoi olla paahdettua ohraa, ruista, vehnää, sokerijuurikasta, sikuria, perunaa, punajuurta, voikukanjuurta, hiivaa, humalaa ja voita. Kokonaan kahvin säännöstelystä luovuttiin vasta 1954. Samana vuonna Paulig lisäsi kahvipaketteihinsa pahvisia keräilykortteja, mitä lopulta oli kaiken kaikkiaan 216.
Perinne
Turun karjalainen näyttämö esitti tapahtumasta Kaivo-nimisen näytelmän 2003 neljänä esityksenä toukokuun lopussa. Tapahtumasta on kuvia Åbo Akademin merihistoriallisessa instituutissa.