Ero sivun ”Sigtunan tuho” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 8:
:''"He [karjalaiset] purjehtivat mereltä ylävirtaan Mälarille oli tyyni, sade tai myrsky, salaa tulivat Ruotsin saaristoon. Kerran heille tuli sellainen halu että he polttivat Sigtunan, ja niin he polttivat sen perustuksiaan myöten ettei kaupunki ole vieläkään ole toipunut. Jon arkkipiispakin sai siellä surmansa, ja siitä monet pakanat saivat iloita, että kristityt sellaiseen ahdinkoon joutuivat, siitä karjalaisten ja venäläisten maa iloitsi."''
On mahdotonta sanoa, pitääkö ''Eerikinkronikan'' tieto paikkansa vai ei. Suomessa elää vahva mielikuva siitä, että Sigtunan tuhosi "suomalainen" sotajoukko. <ref>Suomen suku I, [[Kustavi Grotenfelt]]: ''Suomen Suomalaisten heimojen vanhin historia''. Otava, Helsinki 1926. Sivu 268.</ref> ''Eerikinkronikkaa'' kirjoitettaessa [[Karjala]]n valloitus oli kuitenkin Ruotsissa ajankohtainen asia, mikä saattoi vaikuttaa kronikan kuvaukseen Sigtunan kohtalosta. On mahdollista, että tuho pantiin karjalaisten syyksi propagandistisista syistä. Toisaalta ajatus karjalaisten merisotaretkestä ei sinänsä ole mitenkään mahdoton: vuonna 1143 karjalaiset hyökkäsivät venäläisen kronikan mukaan "[[jäämit|jäämien]]" kimppuun eli todennäköisesti Länsi-Suomeen, mutta hävisivät menettäen kaksi laivaa.
===Oliko Novgorod hyökkäyksen takana?===
Karjalaiset olivat myöhemmin [[Novgorod]]in alaisina. 1600-luvulla muistiin merkityn ruotsalaisen perimätiedon mukaan mukaan he veivät sotasaaliina Sigtunan kirkon oven, jonka sitten lahjoittivat Novgorodiin. Oven kerrotaan olevan vieläkin Novgorodin vanhan kirkon ovena. Taru kuitenkin on perätön.
Vielä vuoden 1187 yhteydessä tuskin voidaan puhua mistään Novgorodin herruudesta Karjalassa. Karjalaisten ja Novgorodin välillä saattoi kuitenkin olla liittosuhde. Onkin spekuloitu, että Novgorod olisi yllyttänyt karjalaisia liittolaisiaan hyökkäämään Ruotsin tärkeimpään kaupunkiin. Ruotsin ja Novgorodin välit olivat 1160-luvulta lähtien muuttuneet vihamielisiksi. Näitä oletuksia tukevia todisteita ei kuitenkaan ole, joten tulkinta jää arvailuksi. Novgorodin omat kronikkatiedot eivät mainitse Sigtunan hävitystä, vaikka niissä muuten kuvataan usein ruotsalaisten kanssa käytyjä taisteluja. [[Kustaa Vilkuna]] puolestaan on spekuloinut, että hyökkäyksen syy olisi voinut olla Sigtunan kauppiaiden tunkeutuminen karjalaisten eränkäyntialueille ja lohenkalastamoille [[Peräpohjo]]lassa. Tällekään oletukselle ei löydy konkreettisia todisteita.
===Tulivatko hyökkääjät Baltiasta?===
| |||