Ero sivun ”Onttoni Miihkali” versioiden välillä

'''Onttoni Miihkali''' (oikea nimioik. '''Mikko Miihkali Karvonen''', vuodesta [[1952]] lähtien '''Mikael Karresand'''), [[3. tammikuuta]] [[1904]], [[Kiestinki]] – [[2. joulukuuta]] [[1979]], [[Lövbo]], [[Ruotsi]]) oli vienankarjalaista syntyperää oleva suomalainen kirjailija, joka kirjoitti useita sotakirjoja. joistaKirjoista tunnetuin on [[1940]] ilmestynyt ''Suomussalmen sotatantereilla''. Hän kirjoitti myös [[Itä-Karjala]]an liittyvistä aiheista.<ref>[http://dbgw.finlit.fi/matr/hakutiedot.php?id=1828 SKS Suomen kirjailijat -tietokanta]</ref>

Karvonen oli mukana [[Itäkarjalaisten kansannousu|Karjalan Metsäsisseissämetsäsisseissä]] [[1921]]-–[[1922]] ja osallistui [[Itäkarjalaisten kansannousu|Itä-Karjalan kansannousuun]]. Kansannousun epäonnistuttua hän pakeni Suomeen. Karvonen ajoi myöhemmin Vienan Karjalan asiaa [[Karjala-Seura]]ssa ja sodan aikana [[1942]] hän oli jäsenenä Itä-Karjalan sotilashallinnon neuvottelukunnassa.

Mikko Karvonen valmistui kansankoulunopettajaksi [[Kajaani]]n seminaarista [[1928]] ja toimi [[Suomussalmi|Suomussalmen]] [[Kuivajärvi|Kuivajärvellä]] opettajana vuosina [[1928]]–[[1939]]. Opettajakaudellaan Karvonenhän toi esille radio-ohjelmissa, lehtikirjoituksissa ja esitelmissä Kuivajärven ja läheisen [[Hietajärvi|Hietajärven]] kylien [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksista]] vienan-karjalaistavienankarjalaista kulttuuria ja teki myös Kuivajärvellä asuneen runonlaulaja [[Domna Huovinen|Domna Huovisen]] tunnetuksi. Karvosen hyvä ystävä näinä vuosina oli toinen Vienan Karjala-aktivisti, kirjailija [[Ilmari Kianto]].

Useat hänen teoksistaan joutuivat sodan jälkeen [[1944]]–[[1946]] kiellettyjen kirjojen listalleluetteloon, ja niitä poistettiinsiirrettiin tällöin myös yleisistä kirjastoista varastoon.<ref>[http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/kotimaa.htm Kielletyt kirjat]</ref>

Mikko Karvonen vietti viimeiset vuotensa Ruotsissa. Hänen tyttärensä, filosofian maisteri ''Alli Risberg'', on lahjoittanut isänsä jäämistöä [[Kainuun Museo]]on ja [[Kajaanin Maakuntakirjasto]]on. Kuivajärven kylässä on myös Kajaanin ortodoksisen seurakunnan ylläpitämä [[Onttoni Miihkalin leirikeskus]].<ref>[http://www.ort.fi/fi/kirkko_palvelee/srk/kajaani/kuivajarven_leirikeskus.php Leirikeskus]</ref>

*''Uusi isänmaa'', (1935)

*''Kapina luostarissa'', (1936)

*''Solovetskissa kuohuu'', (1936)

*''Vienan rannoilla'', (1939)

*''Suomussalmen sotatantereilla'', (1940)

*''Raatteen tiellä'', (1940)

*''Raiskatun romantiikan mailla'', (1944)

*''Salainen sotapäiväkirja Itä-Karjalasta 1941-19421941–1942'', toimittanut Eero Marttinen. Gummerus, 2007