Ero sivun ”Białowieżan metsä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Louperibot (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Białowiezan metsä''' ([[valkovenäjän kieli|valkoven.]] Белавеская пушча ''Belaveskaja puštša'', [[puolan kieli|puol.]] ''Puszcza Białowieska'') on [[Valko-Venäjä]]llä ja [[Puola]]ssa sijaitseva suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue [[Eurooppa|Euroopan]] [[lehtimetsä]]vyöhykkeellä. Se on suurin jäänne metsistä, jotka ammoisina aikoina peittivät laajaa osaa Euroopasta. Alueen on sanottu edustavan tyypillisiä eurooppalaisen [[Kivikausi|kivikauden]] ja [[varhainen pronssikausi|varhaisen pronssikauden]] aikaisia metsiä. Alue on [[maailmanperintökohde]], ja se on [[kansallispuisto]]a molemmin puolin valtioiden rajaa. Kansallispuisto ja maailmanperintökohde ovat pinta-alaltaan 876 km<sup>2</sup>. Rajalla on aita, joka estää suurien eläimien ja ihmisten liikkumisen sen yli. Valko-Venäjän puolella metsää reunustaa suojavyöhyke, mutta sitä kuitenkin hakataan melko laajamittaisesti.
 
Białowieza oli [[visentti|visentin]] viimeisiä esiintymisalueita maailmassa [[Iensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]]an saakka, jonka kuluessa sotilaat ja salametsästäjät tappoivat metsien viimeiset visentit. Sodan jälkeen vuonna [[1929]] 4 visenttiä hankittiin kasvatettavaksi eläintarhoista ja länsi-[[Kaukasus|Kaukasukselta]], jossa visenttejä eli vielä vähän aikaa. Vuonna [[1932]] metsistä tehtiin kansallispuisto. Alue selvisi [[IItoinen maailmansota|IItoisesta maailmansodasta]] vaikeakulkuisuutensa takia varsin vähin vaurioin, vaikka puolalaiset ja venäläiset [[partisaani]]t piiloutuivat metsiin [[Natsi-Saksa]]n hyökätessä. Vuonna [[1951]] ensimmäiset visentit palautettiin metsiin, ja näistä yksilöistä alkunsa saanut populaatio on pikkuhiljaa kasvanut ja levittäytynyt muualle Valko-Venäjälle.
 
==Aiheesta muualla==