Ero sivun ”Mieli–ruumis-ongelma” versioiden välillä

[[Dualismi (filosofia)|Dualismi]]lla tarkoitetaan kaksijakoista käsitystä todellisuudesta. Mielenfilosofiassa se on näkemys, jonka mukaan mieli ja ruumis ovat erillisiä. Sen lähtökohtana on väite, että henkiset ilmiöt ovat ei-fysikaalisia.<ref name="Du">Hart, W.D. (1996) "Dualism", in Samuel Guttenplan (org) ''A Companion to the Philosophy of Mind'', Blackwell, Oxford, 265-7. </ref> [[Länsimaisen filosofian historia|Länsimaisessa filosofiassa]] dualismi esiintyy ensimmäisenä [[Platon]]in ja [[Aristoteles|Aristoteleen]] teoksissa. He katsoivat, että ihmisen ”järkeä” (mielen tai sielun kyky) ei voinut identifioida samaksi kuin ruumis eikä selittää sen kautta.<ref name="Plato">Platon: ''Faidon''</ref><ref name="Rob">Robinson, H. (1983): ‘Aristotelian dualism’, Oxford Studies in Ancient Philosophy 1, 123–44.</ref>

Varhaisimmat dualismin muotoilut ovat kuitenkin peräisin [[hindulainen filosofia|hindulaisen filosofian]] [[Sankhya]]- ja [[Raja-jooga|Jooga]]-koulukunnista noin vuodelta 650 eaa. NämäNäissä koulukunnatkoulukunnissa jakoivatmaailma maailmanjaettiin [[purusha]]an/[[atman]]iin (mielitietoisuus/henki) ja [[prakrti]]in (psykofyysinen materiaalinen substanssi eli fyysinen ruumis ja psyyke/mieli).<ref> name="Ra">Rapu, P.T. (1974) "Intian filosofia". WSOY: Porvoo. Ss.165-181.</ref> <ref name="Sa">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.experiencefestival.com/a/Sankhya/id/23117 | Nimeke=Sankhya:Hindu philosophy: The Sankhya | Tekijä=Sri Swami Sivananda}}</ref>