Versio 4. heinäkuuta 2008 kello 20.19 muokkaa Suruliina (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 048 muokkausta Hyhe, liian vanha tähän............ ← Vanhempi muutos		Versio 5. heinäkuuta 2008 kello 09.31 muokkaa kumoa Suruliina (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 048 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: {{tämä artikkeli\|käsittelee Suomen sisällissotaa, valkoiset oli myös [[factio\|sirkuspuolue]] antiikissa.}} [[Kuva:August-viukari.jpg\|thumb\|450px\|Hämäläinen maanviljelijä August Viukari poikineen ~~vaikoisessa~~valkoisessa armeijassa. Pojista 6 osallistui isänsä mukana Tampereen valtaukseen.]] '''Valkoiset''' on nimitys [[Suomen sisällissota\|Suomen sisällisodan]] toiselle osapuolelle. Toista puolta kutsutaan [[punakaarti\|punaisiksi]]. Valkoisten puolella taisteli poliittista [[oikeisto]]a, kaupunkien porvaristoa, maanomistajia ja tehtaanomistajia sekä myös vähemmässä määrin työläisiä ja [[torppari\|torppareita]]. Maaseudun tilalliset muodostivat varsinaisen kansanarmeijan valtaosan. Rivi 19: == Tilanne sodan jälkeen == Sodan jälkeisestä tilannetta on kutsuttu Valkoisen Suomen ajanjaksoksi, joka voidaan ajoittaa aikavälille [[16. toukokuuta]] 1918 - [[27. joulukuuta]] 1918. Tuota ~~aikakautta~~aikaa värittivät sisällissodan voittaneen valkoisen osapuolen valtakausi ja vahva saksalaissuuntaus Suomessa. Jakso päättyi Saksan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa syksyllä 1918. Sen jälkeen Suomessa alkoi sisäpoliittisen tilanteen tasapainottuminen, jota vahvistivat vuoden 1918 lopussa ja kevättalvella 1919 järjestetyt kunnallis- ja eduskuntavaalit. Muutos huipentui tasavaltaisen valtiomuodon hyväksymiseen ja K.J. Ståhlbergin valintaan Suomen ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi heinäkuussa 1919.<ref>Jussila et al. 2006</ref> === Tynkäeduskunta ja monarkistinen saksalaissuuntaus===

Ero sivun ”Valkoiset” versioiden välillä