Ero sivun ”Dacken sota” versioiden välillä

12 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
Kapinaliike sai sotilaallista menestystä voittaen kuninkaan armeijan useissa kahakoissa. [[Saksa]]laiset [[palkkasoturi]]t eivät osanneet vastata kapinallisten [[sissi]]taktiikkaan kovin hyvin. Kustaa Vaasan asema oli uhattuna ja hänen ulkomaiset vastustajansa muodostivat yhteyksiä kapinallisiin. 8. marraskuuta kuninkaan oli pakko tehdä aselepo kapinallisten kanssa.
 
Nils Dacken asema kapinan johtajana ei kuitenkaan ollut vakaa. Yhteistoiminta eri kapinapäälliköiden kesken sujui huonosti, eivätkä kapinalliset saaneet muodostettua kunnollista yhteyttä Ruotsin muissa osissa asuvien kuninkaan vastustajien kanssa. Kuningas asetti Smoolannin kauppasaartoon ja kävi tammikuussa vastahyökkäykseen kerättyään voimia. Kevättalven 1543 kuluessa kapinalliset lyötiin. Ratkaiseva taistelu käytiin maaliskuussa [[Virserum]]in lähellä Hjorten-järven jäällä. Nils Dacke palasi kotiseudulleen, jossa hän sai elokuussa surmansa yrittäessään paeta Blekingeen. Smoolantilaisia rangaistiin sotaväen tekemillä hävitystöillä, teloituksilla ja raskailla sakoilla; kului vuosikymmeniä ennen kuin maakunta saavutti taas aikaisemman vaurautensa. Rauhattomuudet maakunnassa jatkuivat vielä vuosien ajan vapaalle jalalle jääneiden kapinapäälliköiden elättäessä itseään ryöstelemällä. Kapinan seurauksena Kustaa Vaasa uudisti armeijansa vähentäen riippuvuutta ulkomaisista palkkasotureista.
 
Nils Dacke oli vuosisatojen ajan roiston maineessa. 1900-luvulla historian uudelleenarvioinnit johtivat siihen, että monet alkoivat pitää Kustaa Vaasaa hirmuhallitsijana ja Nils Dackea vapaustaistelijana. Virserumiin on pystytetty Dacken patsas.
Rekisteröitymätön käyttäjä