Ero sivun ”Kino-Palatsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siirsi sivun ”Kinopalatsi (Pohjoisesplanaadi)” uudelle nimelle ”Kino-Palatsi (Pohjoisesplanadi)” |
p w |
||
Rivi 5:
Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti [[Väinö Vähäkallio]]lta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta toimistopilvenpiirtäjästä johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat [[New York]]iin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen [[Paramount]]-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä [[Tukholma]]n [[Kungsgatan]]in kaksoistornit.
Helsingin kaupungin [[rahatoimikamari]] suositti kuitenkin yhtiön jättämän rakennuslupahakemuksen hylkäämistä huhtikuussa 1928 ja toistamiseen vuotta myöhemmin. Monet arkkitehdit suhtautuivat suunnitelma kriittisesti mutta lehtien palstoilla asiaan suhtauduttiin myönteisemmin. Vuonna 1930 tehtiin uusi suunnitelma jossa rakennus oli madaltunut 11-kerroksiseksi ja Helsingin kiinteistölautakunta puolsikin suunnitelmaa 1931 tietyin varauksin. Tässä vaiheessa Suomi-Filmin taloudellinen tilanne oli kuitenkin lamakauden myötä jo heikentynyt niin paljon että hankkeesta luovuttiin.
Suomi-Filmi joutui myymään Kino-Palatsin kulmatontin Esplanadin puoleisen osan Suomen Käsityöläis-Osakepankille syksyllä 1931 ja huhtikuussa 1932 myytiin loput Kino-Palatsin osakkeet Kreuger & Tollille. Pilvenpiirtäjähanketta voimakkaasti ajanut toimitusjohtaja [[Erkki Karu]] erosi yhtiön johdosta 1933. Helsingin 1920-luvun lopun pilvenpiirtäjähankkeista toteutui lopulta vain 14-kerroksinen 68 metriä korkea [[Hotelli Torni]].
| |||