Ero sivun ”Ajanlasku” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zardex (keskustelu | muokkaukset)
p kirjoitusvirhe
Zardex (keskustelu | muokkaukset)
Koska Kristuksen syntymästä ei ole todisteita voimme akateemisesti puhua vain oletuksesta. Emme voi sanoa, että hän "erehtyi" sillä perusteella, että joku muu on asiasta hänen kanssaan eri mieltä.
Rivi 25:
[[Julius Caesar]] uudistutti roomalaisten ajanlaskun Egyptistä saatujen tietojen pohjalta [[Juliaaninen kalenteri|Juliaaniseksi ajanlaskuksi]] [[1. tammikuuta]] [[45 eaa.]] Muutoksen jälkeen vuoden pituus oli 365 1/4 päivää. Caesarin muutoksen vuoksi vuotta 45 eaa. kutsuttiin "sekaannuksen vuodeksi", koska sen vuoden pituus oli ajoittamisen vuoksi 445 päivää (vuoteen lisättiin 80 päivää).
 
Tehdessään [[pääsiäinen|pääsiäisen]] aikataulukkoa 500-luvun alussa apotti [[Dionysius Exiguus]] alkoi laskea vuosia olettamastaan Kristuksen syntymästä. Hän erehtyi hieman ajankohdasta, mutta vuosiVuosi 754 a.u.c. (''ab urbe condita'' eli kaupungin (Rooman) perustamisesta) tuli uuden ajanlaskun vuodeksi 1. Kuukausien ja päivien osalta sen sijaan noudatettiin yhä roomalaisilta periytynyttä juliaanista kalenteria, joten esimerkiksi kristillisen ajanlaskun päivä ja pituuksia ei ja päivien nimi, joten esimerkiksi tammikuun 1. päivä 600 jaa. vastasi roomalaisen ajanlaskun mukaan tammikuun 1. päivää 1353 a.u.c.
 
Paavi Gregorius uudisti kalenteria vuonna [[1582]]. Koska vuoden pituus todellisuudessa on hieman lyhempi kuin juliaanisen ajanlaskun edellyttämä 365 1/4 vrk, [[kevätpäiväntasaus]] oli aikojen kuluessa ehtinyt siirtyä maaliskuun 21. päivästä saman kuun 11. päivään. Tämän korjaamiseksi ja saadakseen vuoden juhlapäivät kohdalleen hän määräsi, että tuon vuoden lokakuun 4. päivän jälkeen tuli suoraan 15. päivä. Lisäksi vastedes oli karkauspäivä jätettävä pois silloin, kun vuosiluku on täysiä satoja mutta ei jaollinen 400:lla. Tähän mennessä se onkin jätetty pois vuosina 1700, 1800 ja 1900, mutta ei vuosina 1600 ja 2000. Uudistus otettiinkin paavin määräämänä aikana käyttöön katolisissa maissa, mutta protestanttisissa ja ortodoksisissa maissa uuteen ajanlaskuun siirryttiin paljon myöhemmin, esimerkiksi Englannissa [[1752]], Ruotsissa ja Suomessa [[1753]] ja Venäjällä vasta [[1918]].