Ero sivun ”Willebrord Snellius” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p kh+, typos fixed: viellä → vielä AWB
QWerk (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 31:
Snellius aloitti opinnot Leidenin yliopistossa lukemalla lakia. Pian hän huomasi matematiikan kiinnostavan häntä enemmän, joten hän alkoi lukea matematiikkaa. Lakiopintoja hän ei unohtanut, vaan opsikeli sitä samanaikaisesti. Nopeasti, jo vuonna 1600, hänen katsottiin olevan tarpeeksi kyvykäs pitämään luentoja. Näitä hän piti, mutta vain tiettyinä päivinä. Ilmeisesti Snellius suoritti onnistuneesti kandidaatin tutkinnon. Vuonna 1602 hän matkusti [[Pariisi]]in opiskelemaan lisää lakia.<ref name="Galileo">{{Verkkoviite | Osoite = http://galileo.rice.edu/Catalog/NewFiles/snel.html | Nimeke =Snel (Snellius or Snel van Royen), Willebrord | Tekijä = Richard S. Westfall | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Galileo Project | Viitattu = 11.4.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="MacTutor">{{Verkkoviite | Osoite =http://turnbull.mcs.st-and.ac.uk/history/Biographies/Snell.html | Nimeke =Willebrord van Royen Snell | Tekijä =J. J. O'Connor ja E. F. Robertson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = MacTutor History of Mathematics archives| Viitattu = 11.4.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Tätä aiemmin Snellius oli matkustellut ympäri Eurooppaa, pysähtyen muun muassa [[Würzburg]]issa, [[Praha]]ssa, [[Altdorf]]issa ja [[Tübingen]]issa. Matkoillaansa hän solmi suhteita ajan suurimpiin tähtitieteilijöihin, esimerkiksi [[Tyko Brahe]]en ja [[Johannes Kepler]]iin. Pariisin jälkeen hän palasi Leideniin, käyden vuonna 1604 isänsä kanssa Sveitsissä.
 
1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Snellius käänsi latinaksi [[Simon Stevin]]in, ja myöhemmin [[Ludolph van Ceulen|van Ceulenin]], kirjoituksia latinaksi. Hän yritti myös pelastaa [[Apollonius|Apollonius Pergalaisen]] ''De Sectione Determinata'' -teoksen todistuksia. Vuonna 1613 hänestä tuli Leidenin yliopiston matematiikan professori.
 
Snellius julkaisi vuonna 1617 ensimmäisen pääteoksensa ''Eratosthenes Batavus'', jossa hän esittelee keinoja mitata Maan mittoja. Snelliuksella oli suuria vaikeuksia saada teos valmiiksi, mutta Sterrenbergin paroniveljesten avun ansiosta se tuli valmiiksi. Teoksen myötä Snellius tuli perustaneeksi modernin maanmittauksen ja paransi kartanpiirtämisessä käytetyn [[kolmiointimenetelmä]]n luotettavuutta.<ref name="Galileo"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cc.oulu.fi/~rar/historia/E_1600-1830.html | Nimeke =Modernin tieteen perusta (n. 1600 - 1830) | Tekijä =Reijo Rasinkangas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.4.2008 | Kieli = }}</ref> Noin vuotta myöhemmin hän julkaisi astronomisia töitä, jotka käsittelivät muun muassa komeettoja. Huomioisen arvoista on, että Snellius ei jakanut Kopernikuksen ajatuksia aurinkokeskisyydestä.<ref name="Galileo"/>
Rivi 39:
Snellius jatkoi tieteellisten teosten julkaisua vielä ''Tiphys batavus'' -teoksen (1624) myötä. Siinä hän tutkii navigointia ja tutkii [[loksodromi]]n ominaisuuksia. Tässä teoksessa Snellius myös esittelee ensimmäisen kerran loksodromi-termin.<ref name="Galileo"/> Lisäksi hän muodosti luottelon [[trigonometriset funktiot|trigonometristen funktioiden]] arvoista ja johti [[sinilause]]en teoksessaan ''Doctrina triangulorum'' (1627).
 
Snellius avioitui [[Schoonhoven]]in pormestarin tyttären Maria de Langen kanssa vuonna 1608. hänHän kuoli synnyinkaupungissaan 30. lokakuuta vuonna 1628.
 
== Lähteet ==