Ero sivun ”Dacken sota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Dacken sota''' tai '''Dacken kapina''' ({{k-sv|Dackefejden}}) oli [[talonpoikaiskapina]], joka puhkesi Etelä-Ruotsin [[Smoolanti|Smoolannissa]] vuonna 1542. Kapinan syitä olivat tyytymättömyys [[Kustaa Vaasa]]n verotusta ja kirkkopolitiikka kohtaan. Kapina sai nimensä johtajastaan [[Nils Dacke]]sta. Hän oli talonpoika [[Torsås]]ista, Etelä-Smoolannista. Kyseessä oli viimeinen ja samalla uhkaavin niistä lukuisista kapinoista, joita Kustaa Vaasan hallintoa vastaan kohdistui.
 
==Tapahtumakulku==
Vounna [[1542]] nousivat Smoolannin talonpojat kapinaan Kustaa Vaasan hallitusjärjestelmää vastan. Oikeastaan kyseessä oli [[sisällissota]] kuningasta vastaan. Kapina levisi nopeasti Smoolantiin, [[Öölanti]]in sekä [[Itä-Götanmaa|Itä]]- ja [[Länsi-Götanmaa]]n alueelle. [[Kalmar]]in ja [[Jönköping]]in kaupungit jäivät vielä kuninkaan käsiin. Suurin osa kaupunkien porvareista tuki Dackea, mutta Kustaa Vaasan sotilaat pitivät ne kuninkaan vallassa.
 
Kapinaliike sai sotilaallista menestystä voittaen kuninkaan armeijan useissa kahakoissa. [[Saksa]]laiset [[palkkasoturi]]t eivät osanneet vastata kapinallisten [[sissi]]taktiikkaan kovin hyvin. Kustaa Vaasan asema oli uhattuna ja hänen ulkomaiset vastustajansa muodostivat yhteyksiä kapinallisiin. Lopulta kapinalliset lyötiin talven ja kevään 1543 kuluessa. Ratkaiseva taistelu käytiin [[Virserum]]in lähellä järven jäällä. Nils Dacke sai surmansa pakomatkalla. Smoolantilaiset taltutettiin ankarillasotaväen rangaistuksillatekemillä hävitystöillä, teloituksilla ja raskailla sakkorangaistuksilla; kului vuosikymmeniä ennen kuin maakunta saavutti taas aikaisemman vaurautensa. Kapinan seurauksena Kustaa Vaasa uudisti armeijansa vähentäen riippuvuutta ulkomaisista palkkasotureista.
 
Kapinajohtaja Nils Dacke oli vuosisatojen ajan roiston maineessa. 1900-luvulla historian uudelleenarvioinnit johtivat siihen, että monet alkoivat pitää Kustaa Vaasaa hirmuhallitsijana ja Nils Dackea vapaustaistelijana. Virserumiin on pystytetty Dacken patsas.