Avaa päävalikko

Muutokset

1 002 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Salpausselät''' ovat Etelä-[[Suomi|Suomessa]] sijaitsevia paikoitellen korkeita [[jääkausi|jääkauden]] päätösvaiheessa syntyneitä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]].
 
Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää. Ensimmäinen Salpausselkä sijaitsee Hangon-Lahden-Kouvolan-Lappeenrannan-Wärtsilän linjalla ja on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 km.<ref name=mk>{{Kirjaviite | Tekijä =Marjatta Koivisto , toim. | Nimeke =Jääkaudet | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =77, 88 | Selite= |Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste =ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = suomi }}</ref>
 
Ensimmäinen Salpausselkä kulkee [[Hanko|Hangosta]] [[Lohja]]n, [[Hyvinkää]]n, [[Lahti|Lahden]], [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n kautta [[Värtsilä]]n tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Suurelta osin se muodostaa [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]], [[Vesijärvi|Vesijärven]] ja [[Saimaa]]n kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä [[Lohjanharju]] tai Lohjanselkä.
 
Toinen Salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se alkaa [[Bromarv]]ista ja kulkee muun muassa [[Vääksy]]n kautta, jossa se erottaa toisistaan Vesijärven ja [[Päijänne|Päijänteen]]. Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean [[Kyläniemi|Kyläniemen]] sekä idempänä [[Pihlajavesi|Pihlajaveden]] ja [[Puruvesi|Puruveden]] kaakkoisrannan.
 
Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain [[Kemiönsaari|Kemiönsaaresta]] [[Hämeenlinna]]n seudulle.
 
Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.
87 806

muokkausta