Ero sivun ”Herman Klaunpoika Fleming” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p w
Rivi 1:
'''Herman Klasson Fleming''' ([[1619]]-[[1673]]) oli suomalainen [[Suomi|suomalainenvaltaneuvos]] valtaneuvos, [[amiraali]] ja [[Liperi (kunta)|Liperi]]n [[vapaaherra]], syntyisin ja [[Louhisaaren kartanonherra]]in suvusta. Hän tuli [[Tukholma]]n käskynhaltijaksi ja amiraliteettineuvokseksi vuonna [[1650]], toimi kamarikollegion[[kamarikollegio]]n presidenttinä vuosina [[1653]]-[[1660|60]], tuli peruutuskollegion presidentiksi (neljännesreduktio) vuonna [[1655]], sekä toimi valtionvarainhoitajana vuonna [[1660]] ja [[Suomen kenraalikuvernöörinäkenraalikuvernööri]]nä vuosina [[1664]]-[[1669|69]].
 
Herman Fleming yleni nopeasti virkauralla ja saavutti erityisesti [[Kaarle X Kustaa]]n suosion. Toimiessaan neljännesperuutusta varten asetetun kollegion puheenjohtajana Fleming joutui kuitenkin ylhäisaatelisten säätytoveriensa vihoihin ja syrjäytettiin kuninkaan kuoltua 1660 valtionvarainhoitajan tehtävistä sekä holhoojahallituksen jäsenyydestä. Herman Fleming määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
Rivi 7:
Paroni Herman rakennutti uusiksi [[Louhisaaren linna]]n - vuonna [[1655]] valmistunut kartanon päärakennus on yksi Suomen harvoista italialaisesta [[palladiolainen arkkitehtuuri|palladiolaisesta arkkitehtuurista]] vaikutteita saaneista linnoista. Päärakennusta sekä sivurakennuksia ympäröi englantilaistyylinen puisto ja kokonaisuus muodostaa yhden Suomen parhaiten säilyneistä kartanomiljöistä. Kartanon yläkerrassa on katto- ja [[seinämaalaus|seinämaalauksia]] [[1600-luku|1600]]- ja [[1700-luku|1700-luvuilta]].
 
Hermanin isä Ritari Claes Fleming (1592–1644), oli maaherrana[[maaherra]]na ja amiraalina, ja kaatui [[Femern]]in meritaistelussa. Hänen palveluksensa ja ansioidensa johdosta kuningatar 26 maaliskuuta 1651 korotti hänen lapsensa vapaaherroiksi ja -herrattariksi, mukaan lukien Hermanin. Heidän sukunsa jatkuu tähän päivään saakka, eli ei ole sammunut mieskannalta. Ruotsissa elää edelleen ''vapaaherra Fleming af Liebelitz'' -nimisiä ihmisiä.
 
Hermanin poika oli paroni Claes [[Fleming af Liebelitz]] (1649–85), aatelissäädyn [[maamarsalkka]], ja Ruotsin valtiovarainhoitaja eli kamarimestari, valtaneuvos myös. 10. joulukuuta 1687 kuningas [[Kaarle XI]] korotti hänen leskensä ja lapsensa kreivilliseen arvoon. Tämä sukuhaara kuitenkin sammui mieskannalta 15 marraskuuta 1729, joten enää ei ole olemassa kreivi Flemingejä.