Ero sivun ”Atman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
[[Vedanta (hindulaisuus)|Vedanta]]-filosofian erään merkittävän [[monismi|monistisen]] tulkintakoulukunnan (Adi Sankaran [[advaita vedanta|advaita vedantan]]) mukaan elämän päämäärä ja merkitys on itseoivallus. Se tarkoittaa sitä, että ihmisessä elävä itsestään tietoinen tietoisuus ymmärtää ja kokee olevansa atman. Tämä tietoisuus myös ymmärtää ja kokee että tämä atman on sama asia kuin brahman. Kun tällainen ymmärrys syvenee, on kyseessä jonkinasteinen [[itseoivallus|itseoivallus]].
[[Vedanta (hindulaisuus)|Vedantan]] neljä päälausetta kuvaavat itseoivalluksen tilaa. Nämä neljä lausetta ovat: 1) aham brahmasmi (suom. minä olen brahman), 2) ayam atma brahman (suom. tämä atman on brahman), 3) tat tvam asi (suom. se sinä olet) ja 4) sarvam khalv idam brahman (suom. kaikki tämä mitä on, on brahman). Näitä neljää ydinlausetta on selitetty monin eri tavoin, josta johtuen on olemassa monia vedantan tulkintakoulukuntia. Merkittävimpiä ovat [[advaita vedanta|advaita vedanta]], [[dvaita vedanta|dvaita vedanta]], [[suddhadvaita vedanta|suddhádvaita vedanta]] ja [[bhedabheda|bhedábheda]]. Karkeasti ottaen vedantan tulkinnat jakautuvat monoteistisiin, teistisiin, panteistisiin ja pan-enteistisiin.
Elämän päämäärä on itseoivallus ja jälleensyntymien kierrosta vapautuminen eli [[Mokša|mokša]]. Tämä onnistuu parhaiten ihmisen elämänmuodossa, koska ihmisellä on kyky tiedostaa ja erityisesti kyky tiedostaa oma tiedostamisensa.
Rivi 19:
Ajatus, että atman ja brahman ovat sama asia, on kuitenkin johtanut moniin teoreettisen tason ongelmiin. Joissain Intian klassisissa filosofisissa koulukunnissa, erityisesti [[sankhya|sankhyassa]] ja [[jooga|joogassa]], sekä vedantan teistisissa tulkinnoissa on esitetty ajatuksia, että kenties atman ei olisikaan yksi vaan se olisi moninainen.
Toisaalta esimerkiksi [[Gaudiya vaishnavismi (hindulaisuus)|Gaudidya vaishnavismin]] [[Acintya bhedabheda tattva (hindulaisuus)|acintya bhedábheda tattva]] -filosofiassa esitetään, että Jumaluuden Persoonallisuus on samaan aikaan käsittämättömällä tavalla yksi ja moni. Absoluuttisella tasolla Jumala olisi Yksi, mutta henkisellä tasolla olisi olemassa moninaisuutta, jolloin siis atmaneja olisi niin monia kuin on eläviä olentojakin. Tässä yhteydessä elävä olento tarkoittaa jokaista elävää olentoa, kuten esimerkiksi muurahaista, puuta, bakteeria, maneettia ja ihmistä.
| |||