Ero sivun ”Saxo Grammaticus” versioiden välillä

2 382 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
siirretään fennit-artikkeliin
(siirretään fennit-artikkeliin)
'''Saxo Grammaticus''' (n. [[1150-luku|1150]] – n. [[1220-luku|1220]]) oli [[keskiaika|keskiajan]] [[tanska]]lainen [[historioitsija]], jonka elämästä tiedetään vain vähän. Hän laati nimellä ''[[Gesta Danorum]]'' ("Tanskalaisten teot") [[latina]]nkielisen historiateoksen, joka koostuu 16 kirjasta ja päättyy vuoteen [[1186]]. Hän toimi arkkipiispa [[Absalon]]in kirjurina [[Roskilde]]ssa ja eli samaan aikaan kun [[Tanskan kuningas]] [[Valdemar I]].
 
==''Gesta Danorum''==
{{Korjattava|Väitöskirjatasoinen lähde ilmeisesti väittää, että Saxo Grammaticuksen kuvaamat "finnit" olivat suomalaisia. Tällainen väite on hyvin kyseenalainen, mutta lähde on lähde. Lähteistystä pitää monipuolistaa, jotta muut ja yleisemmin hyväksytyt tulkinnat saadaan painokkaasti esille.}}
Grammaticuksen teoksen loppuosat ovat merkittäviä [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] [[1100-luku|1100-luvun]] historian lähteinä. Niissä kuvattiin myös "[[fennit|finnien]]" maata. Finnit on vaihtelevasti tulkittu suomalaisiksi tai – yleisemmin – saamelaisiksi. Finnien maa oli Grammaticuksen mukaan outojen ja voimallisten olioiden, amatsonien, koirankuonolaisten, kyklooppien ja yksijalkaisten asuttama maa. Hänen teoksensa noudatti kuvauksellaan keskiaikaisten matkakirjojen tehtävää. Matkakirjat olivat merimiehille ja muille matkalaisille suunnattuja varoituksia, joissa kehotettiin karttamaan puheena olevia seutuja. Grammaticus varoitti muiden muassa finnien pelottavista loitsutaidoista. Nämä loihtivat epämieluisten tunkeilijoiden eteen vuoria ja vesiputouksia niin, että matkanteko vaikeutui.
 
Grammaticuksen mukaan finneillä ei ollut muuta keinoa kuin turvautua taikuuteen, mikäli mielivät puolustaa asuinaluettaan tunkeilijoilta. Finnien taisteluvälineet olivat hänen mukaansa vaatimattomia ja alkeellisia. Grammaticus uusinsi kuvauksellaan matkakirjoihin olennaisesti kuuluvaa asetelmaa: kohde nähdään yksinkertaiseksi ja kirjoittajan oma kulttuuri yleväksi mittapuuksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Päivi| Nimeke =Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = | Selite = Painettu väitöskirja: Rantanen Päivi: Suolatut säkeet. SKS, Helsinki 1997. ISBN 951-717-947-2| Julkaisija = Ellibs, Turku | Tunniste =978-952-99867-3-6 (PDF)}} [http://kirjatohtori.blogspot.com/2007/06/suolatut-sakeet.html Kirja www:ssä]</ref>
 
Grammaticusta käytti lähteenään muiden muassa 1600-luvun ruotsalainen historioitsija [[Johannes Messenius]]. Grammaticuksen teos on mielenkiintoinen myös skandinaavisen muinaistaruston muistiinmerkintänä. Teoksen jälkivaikutukseltaan merkittävin episodi käsittelee ''Amletia''. Välivaiheiden kautta [[Shakespeare]] sai tästä katkelmasta aineistoa näytelmälleen [[Hamlet]].
 
== Viitteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä