Ero sivun ”Breisach am Rhein” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p ääntämys, tarkemmin nimen alkuperästä |
p →Historia: kyseessä ei nähdäkseni ole katedraali (eli piispanistuin) |
||
Rivi 26:
Breisachin aluetta asuttivat aikoinaan [[keltit]]. Kaupungin nimi on johdettu kelttiläisestä henkilönnimestä ''Brîsios''.<ref>Albrecht Greule: "Keltische Ortsnamen in Baden-Württemberg", teoksessa ''Imperium Romanum. Roms Provinzen an Neckar, Rhein und Donau,'' Stuttgart 2005, s. 82.</ref> Myöhemmin [[Rooman valtakunta|roomalaiset]] valtasivat Breisachin alueen ja rakennuttivat alueelle oman linnoituksensa. Linnoitus sijaitsi mäellä, jota roomalaiset nimittivät Mons Brisiacukseksi.
Nykyisen Breisachin historia alkaa vuodesta 1185, jolloin kaupungin perusti [[Hohenstaufen]]in dynastia. 1200-luvulla Breisachissa käynnistettiin St. Stephansmünsterin eli pyhän Tapanin
Vuodesta 1670 alkanut Breisachin ranskalaistuttaminen päättyi vuoden 1697 [[Ryswickin rauha]]an, jossa Breisach tuli jälleen osaksi Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Ranskan marsalkka [[Claude Villars]] valloitti kaupungin takaisin Ranskalle 7. syyskuuta vuonna 1703 [[Espanjan perimyssota|Espanjan perimyssodan]] alkutaipaleella. [[Rastattin rauha]]n myötä vuonna 1714 Breisach siirtyi uudestaan osaksi Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Tuolloin Ranska aloitti Neuf-Brisachin linnoituksen rakennuttamisen Reinjoen toiselle puolelle. Vuonna 1805 Breisachista tuli osa [[Baden]]ia.
| |||