Ero sivun ”Suomen asevelvollisuuden historia” versioiden välillä

[[Vanhasuomalaiset]] olivat asevelvollisuuden kannalla, esimerkiksi [[J.V. Snellman]] korosti sen merkitystä kasvatuksellisesti ja kansalaispiirien yhdistäjänä; hänestä aseeton kansa oli moraalisesti kelvoton. [[Fennomaani]]t näkivät juuri asevelvollisuuden luoneen [[Preussi]]n mahdin, ja heistä se voisi myös auttaa Suomen itsenäistymisessä. Antiikin esimerkit vaikuttivat voimakkaasti mielialoihin ja monet samaistivat mielellään Suomen ja antiikin Ateenan. Asevelvollisuudesta käytiin kiivasta keskustelua ainakin 1860-luvusta itsenäisyyden aikaan asti. Liberaalit ruotsinmieliset myös pohtivat, voisiko Suomi pysyä puolueettomana mahdollisesti tulevassa länsimaiden ja Venäjän sodassa tai voisiko Ruotsi ottaa siinä Suomen takaisin. Suomenmieliset pitivät tätä pohdintaa maan etujen vastaisena, vastuuttomana seikkailupolitiikkana, sillä Venäjän lehdistö kommentoi suomalaisia separatismipyrkimyksiä erittäin kärkevästi. Lisäksi he pitivät ajatusta Ruotsin yhteyteen palaamisesta maanpetoksellisena.<ref>[http://www.defmin.fi/files/336/2381_394_Laitinen-Nokkala.pdf Laitinen, K. (2005) Suomalainen asevelvollisuus, historiallinen kaari, kehitys ja kansallinen olemus.] – Luku 5 kuvaa laajasti käytyä debattia asevelvollisuuslaista ja siihen johtanutta kansallista ja kansainvälistä kehitystä. Viitattu 25.2.2008</ref>