Versio 20. kesäkuuta 2008 kello 22.34 muokkaa Marras-3 (keskustelu \| muokkaukset) 118 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 20. kesäkuuta 2008 kello 22.35 muokkaa kumoa Marras-3 (keskustelu \| muokkaukset) 118 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Maadoitus''' eli '''maatto''' on [[sähkölaite\|sähkölaitteen]] tietyn osan (yleensä kuoren) tai muun esineen liittäminen [[maaperä\|maahan]] [[sähköjohdin\|johtimella]]. Tällöin laitteen ja johtimen [[Sähköinen potentiaali\|potentiaaleiksi]] muodostuu nolla, joka on maan sähkökentän potentiaali. Maadoitus on osa sähkölaitteiden vikasuojausmenetelmää, joka perustuu syötön automaattiseen poiskytkentään (I-luokan sähkölaitteissa). Lisäksi III-luokan pienoisjännitteinen laite voi olla maadoitettu (niin kutsutussa PELV-järjestelmässä). Sähkölaitteiden maatto on erittäin tärkeää laitteiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi. Myös [[kiinteistö]]n [[metalli]]set vesi- ja ilmastointiputket on turvallisuussyistä yhdistetty [[rakennus\|rakennuksen]] PE-kiskoon ja sitä kautta maahan. Tätä kutsutaan pääpotentiaalin tasaukseksi. Sähkölaitteen maadoitus toteutetaan yleensä yhdistämällä laitteen kuori maahan [[pistorasia]]ssa olevalla [[suojajohdin\|suojajohtimella]], joka on [[sähköverkko\|sähköverkon]] kautta yhdistetty [[~~maahan~~maa]]han. Laitteen vioittuminen voi johtaa [[jännite\|jännitteen]] kytkeytymiseen laitteen runkoon, ja jos runko on maadoitettu, jännite kytkeytyy suojajohtimen kautta maahan ja polttaa sulakkeen. Maattamattoman rungon potentiaalin kasvaessa [[sähkövirta]] voi purkautua esimerkiksi siihen koskevan ihmisen kautta maahan. Myös mikäli maadoituspiiri ei ole ehjä, vikatilanteessa [[sähköisku]] on todennäköinen. ==Katso myös==

Ero sivun ”Maadoitus” versioiden välillä