Ero sivun ”Soikkola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisäsin venäläisen nimen |
täydennystä |
||
Rivi 1:
'''Soikkola''' ({{k-ru|Со́йкино, Со́йкинский полуо́стров|Soikino, Soikinski poluostrov}}) on niemi, entinen kylä ja entinen ortodoksinen ja luterilainen seurakunta [[Inkeri]]ssä. Soikkolan niemi sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] etelärannalla Kaprion- ja Laukaanlahden välissä. Nykyään alue kuuluu [[Leningradin alue]]en [[Jaaman piiri]]n [[Viistinä]]n ja [[Niisnova]]n kuntiin.
1900-luvun alkuun saakka Soikkola oli pääosin [[Inkerikot|inkerikkojen]] asuinaluetta ja siten ortodoksista seutua. Inkerikkojen asumia kyliä olivat Hamala, Kolkanpää, Koskina, Loka (Loas), Loukkula, Metsäkylä, Mättäsi, Oussimäki, Pätsinä, Repola, Ruutsia, Röllölä, Saarove, Savimäki, Soikkola, Suuri-Somero, Tammikontu, Uusi-Harkkola, Viistinä. Inkerikkojen lisäksi luterilaisia, [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisia]] [[äyrämöiset|äyrämöisiä]] asui seuraavissa kylissä: Mäkkylä, Otsave, Peipiä, Suija, Säätinä, Tarinaisi, Uusikylä, Vanha-Harkkola, Venakontsa, Voloitsa. Koskisenkylässä oli inkerikkojen lisäksi saksalaisia. Pelkästään äyrämöisten asuttamia kyliä olivat Järvenperä ja Vääräoja. Venäläisiä asui vain Pienessä-Somerossa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = v. Köppen, Peter | Nimeke = Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements | Vuosi = 1867 | Julkaisupaikka = St.-Petersburg }}
Nykyisin Soikkolassa asuu muutama sata inkerikoiksi tunnustautuvaa ihmistä ja [[Inkeroisen kieli|inkeroisen kielikin]] on jossain määrin säilynyt. Äyrämöisten Uusikylä ja Vääräoja tuhoutuivat toisessa maailmansodassa ja niiden asukkaat karkotettiin Sisä-Venäjälle. Soikkolassa toimii inkeroiskuoro, kansanperinneryhmä ja museo.▼
</ref>
1930-luvulla Soikkolan niemelle rakennettiin suuri sotilastukikohta, jonka neuvostoliittolaiset tuhosivat toisen maailmansodan vetäytymisvaiheessa. Sodan aikana suomalaiset ja inkerikot siirrettiin Suomeen. Neuvostoliittoon palattuaan heidät karkotettiin Sisä-Venäjälle. Ensimmäiset kanta-asukkaat pääsivät palaamaan 1950-luvulla.
▲Nykyisin Soikkolassa asuu muutama sata inkerikoiksi tunnustautuvaa ihmistä ja [[Inkeroisen kieli|inkeroisen kielikin]] on jossain määrin säilynyt
==Soikkolan luterilainen seurakunta==
Rivi 11 ⟶ 16:
Vuonna 1740 Soikkolaan rakennettiin uusi kirkko, mutta kun se oli lähes valmis, venäläinen pappi vaati sen siirrettäväksi kauemmaksi ortodoksikirkon luota. Uusi puukirkko rakennettiin Järvenperän kylään ilmeisesti vuonna 1810. Kirkko paloi vuonna 1905, ja uusi puukirkko valmistui vuonna 1910. 1900-luvun alussa kirkkoherranvirka oli pitkään täyttämättä, koska köyhään seurakuntaan, jonka kolme kirkkoa sijaitsivat kaukana toisistaan, oli vaikeaa löytää hakijoita.
Vuonna 1919 kolme seurakuntaa erosivat jälleen toisistaan. Soikkolasta tuli vuonna 1930 rajavyöhykettä, eikä sinne enää päästetty saarnaajia. Vuonna 1936 kirkkorakennus muutettiin viljamakasiiniksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Luther, Georg | Nimike = Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940 | Julkaisupaikka = Helsingfors | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | Vuosi = 2000 | Tunniste = ISBN 951-583-052-4}}</ref>
▲==Soikkolan kylät==
[[Luokka:Inkeri]]
{{Inkerin pitäjät}}
| |||