Ero sivun ”Ilmari Tapiovaara” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: Siivotaan tunnetun spämmerin artikkeleihin jääneitä jälkiä |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Ilmari Tapiovaara''' ([[7. syyskuuta]] [[1914]] – [[31. tammikuuta]] [[1999]]) oli [[1900-luku|1900-luvun]] merkittävimpiä [[Suomi|suomalaisia]] muotoilijoita ja sisustussuunnittelijoita. Hänen veljiään olivat [[taidegraafikko]] ja [[kuvittaja]] [[Tapio Tapiovaara]] ja elokuvaohjaaja [[Nyrki Tapiovaara]]. Vanhemmat olivat metsänhoitaja Kaarlo Tapiovaara ja Aino Grönroos-Rainio <!--Tämä tieto Tapio T:n matrikkelitiedoista-->. Hänen puolisonsa oli sisustusarkkitehti [[Annikki Tapiovaara]], o.s. Hyvärinen .Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat tuolit, pöydät ja muut esineet ovat edelleen hyvin arvostettuja tuotteita, ja alkuperäisesineiden kysyntä on vilkasta etenkin ulkomailla. Tunnetuimpia tuoleja ovat muun muassa Domus, Aslak ,Kiki ja Nana.
Tapiovaara oli jo nuorena lahjakas piirtäjä. Hän aloitti opinnot Helsingissä [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisen keskuskoulun]] yleisellä linjalla [[1933]], mutta siirtyi vuoden kuluttua sisustustaiteen linjalle. Hän työskenteli harjoittelijana
[[Kuva:Table_set_by_tapiovaara.jpg|thumb|250px|Tapiovaaran suunnittelema ruokailuryhmä.]]
Tapiovaaran suunnitteluajattelu edusti puhdaspiirteistä funktionaalisuutta. Hänen mukaansa tuotteen käyttötarkoitus ja rakenteellinen konsepti pitäisi olla ymmärrettävissä ensi silmäyksellä. Tapiovaara vertasi [[muotoilu|muotoilija]]n työtä [[kirurgi]]n työhön: kun osaa ammattinsa, voi harjoittaa sitä missä tahansa, ja jos tulokset ovat hyviä, ne toimivat ympäri maailman.
Rivi 34:
[[1960-luku|1960-luvulla]] ja lähestyttäessä [[1970-luku]]a [[puu]] menetti arvostustaan materiaalina kansainvälisessä muotoilussa ja [[muovi]]n merkitys kasvoi. Myös arkielämän muuttuminen ja pitkään jatkunut elintason nousu sekä avaruuden valloitus muuttivat muotoilua. 1960-luvulla monet pitkään mallistoissa olleet tuotesarjat karsittiin pois uusien tieltä. Tapiovaaralta 1960-luvulta muistetaan sellaisia tuotteita kuin Hongisto, Kiki ja Hotelli Marskiin tehty tuoli. Hongisto oli männystä valmistettu tuoteperhe, joka oli pirttikaluston kevennetty versio, Kikin runko ovaliputkea ja istuin ja selkänoja verhoiltua vaneria, Marskin tuoli taas lasikuitua taivutetuin puujaloin.
Tapiovaara oli jo aiemmin ollut mukana kehitysyhteistyössä, ja 1970-luvulla hän toimi [[Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestö|UNIDOn]] alaisena [[Mauritius|Mauritiuksella]], [[Egypti]]ssä ja [[Jugoslavia]]ssa. Aikaisemmin, vuonna [[1959]] Tapiovaara oli [[Paraguay]]ssa suunnitellut malliston tuotantomenetelmineen, ja Mauritiuksella hänen toimenkuvansa oli hyvin samantapainen. Jugoslaviassa Tapiovaara muun muassa piti luentoja alan opiskelijoille, osallistui näyttelyn tuomaristoon ja tutki ja arvioi paikallista tuotantoa, vientimallistojen käyttökelposuutta ja laatua. Kaupallisen koulutuksen saaneea hän myös perehtyi markkinoinnin ongelmiin. [[Kairo]]ssa hän osallistui design-symposiumiin UNIDOn kansainvälisenä edustajana.Hänelle myönnettiin professorin arvonimi 1985.,
Vuonna [[2001]] [[Suomen Taideteollinen korkeakoulu]] nimesi kahden vuoden välein jaettavan palkinnon Tapiovaaran mukaan. Palkinnon valintaperusteet ovat: "[[Ilmari Tapiovaara -palkinto]] myönnetään tunnustuksena ihmisen lähiympäristön ja teollisen tuotekulttuurin laadun hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta luovasta työstä."<ref>[http://www.uiah.fi/page_exhibition.asp?path=1,1457,2990,3009 Ilmari Tapiovaara -palkinto]</ref>
| |||