Ero sivun ”Novasolkka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisäsin linkin Pustoperään
täydennystä
Rivi 1:
'''Novasolkka''' on entinen luterilainen seurakunta Länsi-[[Inkeri]]ssä. Seurakunnalla oli oma kirkkoherra 1670-luvulta ruotsalaisajan loppuun. Venäläisten valloitettua Inkerin Novasolkka yhdistettiin [[Moloskovitsa]]an. Vuonna 1759 se sai jälleen oman kirkkoherran. Vuodesta 1825 lähtien papinvirkaa hoitivat Moloskovitsan ja [[Kattila]]-[[Soikkola]]n kirkkoherrat, kunnes vuonna 1834 Novasolkka liitettiin jälkimmäiseen seurakuntaan, joka sen jälkeen kantoi nimeä Kattila, Soikkola ja Novasolkka. Vuonna 1904 koko seurakunnassa oli noin 1 600 suomalaista, noin 300 virolaista ja 30 saksalaista jäsentä. 1900-luvun alussa kirkkoherranvirka oli pitkään täyttämättä, koska köyhään seurakuntaan, jonka kolme kirkkoa sijaitsivat kaukana toisistaan, oli vaikeaa löytää hakijoita.
'''Novasolkka''' on luterilainen seurakunta Länsi-[[Inkeri]]ssä. Lähetyssaarnaaja [[Martti Rautanen]] oli kotoisin Novasolkasta, Tikanpesän kylästä. Novasolkkalaisia pidettiin savakkoina. Seurakunnan alueella on myös keskiajalta periytyvää venäläistä asutusta. Seurakunnan asukkaat ovat enimmäkseen eläneet sekakylissä ja olleet kaksikielisiä, myös venäläiset sukunimet ovat virallisessa käytössä olleet yleisiä. Inkeriläistä asutusta on säilynyt jonkun verran.
 
Vuonna 1919 kolme seurakuntaa erosivat jälleen toisistaan, ja Novasolkan virolaiset liittyivät Moloskovitsan virolaiseen seurakuntaan. Novasolkassa kirkollinen toiminta jatkui vuoteen 1937 saakka.
 
Novasolkan puukirkko oli rakennettu ilmeisesti 1700-luvulla. Kirkon sisustus tuhottiin talvisodan aikana suomalaisvastaisessa mielenosoituksessa.
 
'''Novasolkka''' on luterilainen seurakunta Länsi-[[Inkeri]]ssä. Lähetyssaarnaaja [[Martti Rautanen]] oli kotoisin Novasolkasta, Tikanpesän kylästä. Novasolkkalaisia pidettiin savakkoina. Seurakunnan alueella onoli myös keskiajalta periytyvää venäläistä asutusta. Seurakunnan asukkaat ovatelivät enimmäkseen eläneet sekakylissä ja olleetolivat kaksikielisiä,. myösMyös venäläiset sukunimet ovatolivat virallisessa käytössä olleet yleisiä. Inkeriläistä asutusta on säilynyt jonkun verran.
 
Lähetyssaarnaaja [[Martti Rautanen]] oli kotoisin Novasolkan Tikanpesän kylästä.
 
==Novasolkan kylät==
 
Hovinkylä, Jamskovitsa, Juhkamo, Kerstova, Kikkeritsa, Killi, Kuutta, Läylikkä, Malli, Manelja, Mustapää, Novasolkka, Novesi, Prömpeli, [[Pustoperä]], Saappolja, Sakoritsa, Skulmanni, Tikanpesä, Torma, Valja
 
==Lähteet==
 
{{Kirjaviite | Tekijä = Luther, Georg | Nimike = Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940 | Julkaisupaikka = Helsingfors |
Julkaisija = Svenska litteratursällskapet i Finland | Vuosi = 2000}}
 
{{Inkerin pitäjät}}
{{tynkä/Inkeri}}
 
[[Luokka:Inkeri]]