Ero sivun ”Berliini” versioiden välillä

Arkeologisten kaivausten perustella Berliini ja sen sisarkaupunki [[Cölln]] ovat syntyneet noin 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa. Nämä kaksi asutuskeskusta sijaitsivat vastapäätä toisiaan Spree-joen kapeikossa: Berliini joen itäpuolella, Cölln sen keskellä olevalla saarella eli [[Spreeinsel]]illä. Berliinin kaupungin virallinen ikä lasketaan vuonna 1237 päivätystä asiakirjasta, jossa tosin mainitaan vain Cölln –&mdash; itse Berliinistä ensimmäinen maininta on vuodelta [[1244]]. Vanhastaan [[slaavit|slaavilainen]] keskus [[Spandau]] ylempänä Spreen varrella sai kaupunginoikeudet [[1232]], ja Berliini ilmeisesti samoihin aikoihin. 1200–1300Kaupungit menestyivät suhteellisen hyvin kauppakaupunkeina 1200 &ndash; 1300-luvuilla Berliini ja Cöllnsolmivat olivatliiton suhteellisenvuonna hyvin[[1307]]. menestyneitäVuonna kauppakaupunkeja[[1360]] Berliini-Cölln liittyi [[hansaliitto]]on. <ref name= "medieval trading">[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/handelsstadt.en.html The medieval trading center] Berliinin viralliset sivut. Luettu 1216.106.20072008</ref> Ne kuuluivat kumpikin [[hansaliitto|hansakaupunkeihin]]Berliini ja Cölln kävivät kaupaahansakaupunkina kauppaa koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella, sekäja olivat suhteellisen riippumattomia Brandenburgia hallinneista ruhtinaista.<ref name= "medieval trading"/><ref name="saarinen">{{Kirjaviite | Tekijä= Hannes Saarinen | Nimeke= Berliini − kulttuuria ja historiaa. | Julkaisija= Kustannusosakeyhtiö Otava | Vuosi= 1991 | Tunniste= ISBN 952-1-11391-7 }}</ref>.

Vuosina 1415–1417 Saksan kuningas Sigismund läänitti Mark Brandenburgin linnakreivi [[Fredrik I (Brandenburg)|Fredrikille]], josta tuli Brandenburgin vaaliruhtinas. Fredrik kuului [[Hohenzollern]]ien sukuun, joka pysyi vallassa aina vuoteen 1918 saakka. Kun Berliinissä ja Cöllnissä syttyi sisäisiä levottomuuksia käsityöläisten ja patriisisukujen välillä, uusi vaaliruhtinas käytti tilaisuutta hyväkseen ja alisti kaupungit valtansavaltaansa alle[[1442]]. <ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Rainer Postel|Osoite=http://www.hartford-hwp.com/archives/60/039.html|Nimeke=The Hanseatic League and its Decline|Julkaisija=Hartford Web Publishing|Selite=Bundeswehr Universität|Ajankohta=20.11.1996|Luettu=16.6.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Fredrik yhdisti Berliinin ja Cöllnin kaupungit ja teki niistä hovin residenssikaupungin, joten liittymä joutui luopumaan vapaan [[hansakaupunki|hansakaupungin]] statuksestaan. Vaaliruhtinaan linna rakennettiin Spreeinselille keskelle Cöllniä. <ref name= "electorssaarinen"/> <ref name= "saarinenelectors"/>

[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana (1618–1648) Berliini ja Cölln kärsivät pahoin. KaksoiskaupunkiKaupunki ryöstettiin moneen kertaan, ja jopa puolet sen 12&nbsp;000 asukkaasta sai surmansa. Sodan jälkeen, "Suuren vaaliruhtinaan" [[Fredrik Vilhelm (Brandenburg)|Fredrik Vilhelmin]] hallituskaudella, kaupunki kuitenkin elpyi nopeasti ja alkoi kasvaa voimakkaasti. Fredrik Vilhelm linnoitti Berliinin ja Cöllnin ja perusti niidenliittokaupungin länsipuolelle kolme tytärkaupunkia: Friedrichswerderin, Friedrichsstadtin ja Dorotheenstadtin. Näiden uusien kaupunkien läpi Suuri vaaliruhtinas rakennutti lehmusbulevardi [[Unter den Linden]]in.