Ero sivun ”John Hunt Morgan” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
p typo
Rivi 3:
Hän oli syntynyt [[Huntsville]]ssä [[Alabama]]ssa. Hän taisteli [[Meksiko]]n sodassa sotamiehenä ja otti osaa [[Buena Vista]]n taisteluun. Sisällissodan alussa hän liittyi etelävaltoiden armeijaan ja kohosi pian everstiksi 2. Kentuckyn ratsuväenrykmenttiin. Hän taisteli [[Shiloh]]issa, ja lähti [[4. heinäkuuta]] [[1862]] [[Knoxville]]en ja tunkeutui viikkojen kuluessa syvälle [[Kentucky]]yn ja kahakoi [[Don Carlos Buell]]in joukkoja vastaan. Hän otti 1.200 vankia, jotka päästi menemään ja tunkeutui syvälle Unionin alueelle ja tuhosi suuria määriä vihollisen varusteita. Hän tunkeutui [[Indiana]]an ja [[Ohio]]on saakka, tällä Morganin ryöstöretkeksi kutsutulla matkallaan. Hän pääsi kauemmaksi pohjoiseen kuin kukaan muu univormuun pukeutunut etelävaltioden sotilas. Ryöstöretki johti myös siihen että [[Edmund Kirby Smith]] ja [[Braxton Bragg]] käynnistivät konfederaation Heartland-offensiivin samana syksynä olettaen että tuhannet kentuckyläiset liittyisivät konfederaation rivehin, jos etelä valtaisi osavaltion.
 
Morgan ylennettiin prikaatinkenraaliksi [[11. joulukuuta]] [[1862]]. Hän sai arvon konfederaation kongressilta ryöstellessään ''William S. Rosecrans''in tarvikelinjoja joulukuussa 1862. Hän saavutti tästä voiton Hartsvillen taistelussa [[7. joulukuuta]]. Joulukuussa Hunt nai Martha Readyn Tennesseestä. Kesällä 1863 Hunt käynnisti sen vuoden "Suuren ryöstöretken" samaan aikaan [[Gettysburg]]in ja [[Vicksburgin taistelu]]jen aikaan, ylitti Ohio-joen ja eteni etelä-[[Ohio]]on ja [[Indiana]]an. Hänen ryöstöretkensä miltei päättyi [[19. heinäkuuta]] [[Buffington Island]]issa, kun 700 hänen miestään jäi sotavangeiksi Ohiojokea ylittäessään Unionin tykkiveneiden häiritessä ylitystä. Vain alle 200 miestä pääsi joen yli. Sotavangeiksi joutuneet päätyivät surullisen kuuluisaan Camp Douglasin vankileiriin [[ChigagoChicago]]on, jossa olivat sodan loppuun, jossa oli huomattavan suuri vankikuolleisuus. Hunt antautui viimein [[Salinesville]]ssä Ohiossa [[26. heinäkuuta]] joukkoineen, jotka olivat uupuneita ja nälkäisiä. [[27. marraskuuta]] Morgan ja hänen kuusi upseeriaan, huomattavimpana [[Thomas Hines]] pakenivat Ohion rangaistusvankilasta. Morgan onnistui pakenemaan takaisin etelään salamatkustajana junassa.
 
Hänen ryöstöretkensä sai suurta huomiota liittovaltion ja etelän lehdistössä. Hunt oli rikkonut Braggin käskyä olla ylittämättä joki, ja Unionin vahvat joukko-osastot ja tykkiveneet joella ja sen pohjoispuolella olivat tuominneet ryöstöretken ennalta epäonnistumaan. Hunt sai vankeudesta paettuaan komentoonsa konfederaation joukkoja [[Tennessee]]n itäosista ja [[Virginia]]sta. [[4. syyskuuta]] [[1864]] hänet ammuttiin hengiltä hänen paetessaan Unionin joukkojen iskua [[Greeneville]]ssä Virginiassa. Hänet on haudattu [[Lexington]]in hautausmaahan.