Avaa päävalikko

Muutokset

p
äh
Pompeiuksen ja Caesarin sotilaallinen vaikutusvalta kasvoi jatkuvasti 50-luvulla eaa. Crassus päätteli, että hänenkin olisi saavutettava uusia sotilaallisia saavutuksia, jos hän aikoisi kilpailla tasaveroisesti vallasta liittolaistensa kanssa. Saatuaan vuonna [[54 eaa.]] nimityksen [[Syyria]]n maaherraksi, hän päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja varusti 40 000 miehen armeijan, tavoitteenaan valloittaa itäinen [[Parthia]]n valtakunta.
 
Parthian sotaretkellä Crassuksen sotilaalliset kyvyt osoittautuivat riittämättömiksi. Vaikka hänellä oli käytössään suurempi armeija kuin parthialaisilla, ei hän kyennyt johtamaan sitä määrätietoisesti. Vuonna [[53 eaa.]] käydyssä ratkaisevassa [[Carrhaen taistelu]]ssa roomalaiset olivat kuumuuden uuvuttamia, kun taas parthialaiset käyttivät tehokkaasti hyväkseen nopeaa ratsuväkeään. Taistelu päättyi roomalaisten kannalta katastrofiin: parthialaiset löivät roomalaiset ja Crassus sai surmansa.<ref>Tarina siitä, että Crassus olisi teloitettu kaatamalla sulaa kultaa hänen kurkkuunsa, on todennäköisesti paikkansapitämätön. Historioitsija Plutarkhoksen mukaan Crassuksen kohtalo oli tavanomaisempi: hänen päänsä leikattiin irti ja se vietiin Parthian kuninkaalle.</ref> Roomalaisten tappiot olivat noin 30 000 miestä. Kaatuneiden joukossa oli myös Crassuksen poika, [[Publius Crassus|Publius Licinius Crassus]].
 
==Kirjallisuutta==
70 141

muokkausta