Versio 13. kesäkuuta 2008 kello 15.29 muokkaa 195.237.90.72 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 13. kesäkuuta 2008 kello 16.04 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta p w Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Montaillou''' on [[Ranska\|Etelä-Ranskassa]] sijaitseva vuoristokylä, jonka [[Emmanuel Le Roy Ladurie]]n historiallinen tutkimus ''Montaillou -– ranskalainen kylä 1294 - –1324'' on nostanut kuuluisaksi. Tutkimus kertoo kertoo ~~inkvisition~~[[inkvisitio]]n pöytäkirjojen pohjalta elämästä [[keskiaika\|keskiajan]] Montailloussa. Montaillou joutui 1300-luvun alussa inkvisition huomion kohteeksi [[~~inkvisitio~~kataarit\|kataarilaisuutena]]n ~~huomion~~tunnetun [[kerettiläisyys\|kerettiläisen]] liikkeen löydettyä kylästä yhden viimeisistä turvapaikoistaan. ~~kohteeksi~~ ~~[[kataarit\|kataarilaisuutena]] tunnetun kerettiläisen liikkeen löydettyä kylästä yhden viimeisistä turvapaikoistaan.~~ ==Montailloun sijainti== [[kuva:Montaillou_castle.jpg\|thumb\|right\|Montailloun linnan rauniot.]] ~~Montailloun kylä~~Montaillou sijaitsee 1300 metrin korkeudella merenpinnasta [[Pyreneet\|Pyreneitten vuoriston]] pohjoisrinteellä. Alueen ilmasto on korkeudesta johtuen melko viileää. Kesä saattaa olla lyhyempi kuin Suomessa ja talvi on kylmä ja luminen. ~~Tarkasteltavan~~Historiallisen tutkimuksen kohteena alueen tekee erityisen mielenkiintoiseksi sen sijainti rajaseudulla erilaisten kulttuurien kohtauspaikalla, Pyreneitten vuoristossa. Etelässä sijaitsee pieni [[Andorra]] jasekä ~~Espanjan~~[[Espanja]]n [[Katalonia]]. ==Montailloun sosiaalinen rakenne keskiajalla== Etelä-Espanja oli ~~tuolloin~~1300-luvun alkaessa [[arabit\|arabien]] hallinnassa. Ranskalaiset olivat pysäyttäneet muslimien etenemisen Pyreneille. Vaikeapääsyiset vuoret antoivat turvapaikan katolisen Ranskan ~~[[kerettiläisyys \|~~ kerettiläisille]] eli kataareille. Mountailloun vuoristokylän asukkaat koostuivat pientalollisista, paimenista, kauppiaista, linnanherrasta ja kirkkoherrasta. ▼ Suurin osa asukkaista oli kerettiläisiä. [[Katolinen kirkko\|Katolisia]] sanottiin asuvan vain kahdessa talossa. Paimenet elivät paimentolaisten tavoin. He laidunsivat lammaslaumojaan kesällä Mountailloun ympäristössä ja talvella etelässä Katalonian alangoilla. Joillekin paimenille ammatti oli pakoa harhaopisuus-syytteistä. He eivät uskaltaneet naida ja jäädä paikoilleen ~~inkvisiition~~inkvisition pelosta. Kylässä oli kiertävä viinikauppias ja joskus saraseeni muslimi eksyi kylään myymään Afrikasta tuotettua sokeria. Muutoin kylä eli omaa melko eristäytynyttä elämäänsä korkealla vuoristossa.▼ ▲Etelä-Espanja oli tuolloin arabien hallinnassa. Ranskalaiset olivat pysäyttäneet muslimien etenemisen Pyreneille. Vaikeapääsyiset vuoret antoivat turvapaikan katolisen Ranskan [[kerettiläisyys \| kerettiläisille]] eli kataareille. Mountailloun vuoristokylän asukkaat koostuivat pientalollisista, paimenista, kauppiaista linnanherrasta ja kirkkoherrasta. Laidunvaellusten ja maanpakolaisuuden aikana solmittiin yhteyksiä Espanjan [[maurit\|maureihin]]; ~~islamilaisuuden~~[[islam]]ilaisuuden ja ~~bysanttilaisuuden~~[[bysantti]]laisuuden vaikutukset säteilivät alueelle, joka avautui laajalti kohti [[Välimeri\|Välimerta]], sen pohjoisrannikon saaria, laaksoja ja niemiä. Mountailloun vuoristolaisille Pyreneet antoivat vapauden uskoa mihin halusivat. Ranskan puoleisista laaksoista kirkko oli kerettiläisyyden hävittänyt. Ylhäällä vuoristossa harhauskoisuutta ei pidetty vaarana katollisen kirkon mahdille, ja näin vuoristolaiset saattoivat itse valita mihin uskoa. Kerettiläisyys saattoi levitä vapaasti, kunnes ~~Pamiersin~~[[Pamiers]]in hiippakunnan piispa [[Jacques Fournier]] päätti tehdä lopun "syntisestä elämästä". Tämä innokas piispa, josta myöhemmin tuli paavi, käynnisti alueella ~~inkvisiition~~inkvisition, jonka pöytäkirjoihin perustuu käsityksemme tuon ajan seksuaalikäyttäytymisestä Etelä-Ranskan vuoristolaiskylässä.▼ ▲Suurin osa asukkaista oli kerettiläisiä. Katolisia sanottiin asuvan vain kahdessa talossa. Paimenet elivät paimentolaisten tavoin. He laidunsivat lammaslaumojaan kesällä Mountailloun ympäristössä ja talvella etelässä Katalonian alangoilla. Joillekin paimenille ammatti oli pakoa harhaopisuus-syytteistä. He eivät uskaltaneet naida ja jäädä paikoilleen inkvisiition pelosta. Kylässä oli kiertävä viinikauppias ja joskus saraseeni muslimi eksyi kylään myymään Afrikasta tuotettua sokeria. Muutoin kylä eli omaa melko eristäytynyttä elämäänsä korkealla vuoristossa. ▲Laidunvaellusten ja maanpakolaisuuden aikana solmittiin yhteyksiä Espanjan maureihin; islamilaisuuden ja bysanttilaisuuden vaikutukset säteilivät alueelle joka avautui laajalti kohti Välimerta, sen pohjoisrannikon saaria, laaksoja ja niemiä. Mountailloun vuoristolaisille Pyreneet antoivat vapauden uskoa mihin halusivat. Ranskan puoleisista laaksoista kirkko oli kerettiläisyyden hävittänyt. Ylhäällä vuoristossa harhauskoisuutta ei pidetty vaarana katollisen kirkon mahdille, ja näin vuoristolaiset saattoivat itse valita mihin uskoa. Kerettiläisyys saattoi levitä vapaasti, kunnes Pamiersin hiippakunnan piispa Jacques Fournier päätti tehdä lopun "syntisestä elämästä". Tämä innokas piispa, josta myöhemmin tuli paavi, käynnisti alueella inkvisiition, jonka pöytäkirjoihin perustuu käsityksemme tuon ajan seksuaalikäyttäytymisestä Etelä-Ranskan vuoristolaiskylässä. ==Seksuaalimoraali keskiaikaisessa Montailloussa== Rivi 34 ⟶ 32: == Lähteet == * Emmanuel Le Roy Ladurie (1984): ''Montaillou -– ranskalainen kylä 1294-–1324''. Otava, Helsinki [[Luokka:Ranskan historia]]

Ero sivun ”Montaillou” versioiden välillä