Ero sivun ”Viikinki (moottorivene)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Viikinki-veneestä lähetetyt hätämerkit havaittiin [[Russarö]]n linnakkeella ja niistä meni tieto [[merivartiosto]]lle. Jossain välillä tapahtui kuitenkin tietokatkos ja pelastustoimien käynnistyminen viivästyi kohtalokkain seurauksin.
Vene ei saanut itse törmäyksessä kovin pahoja vaurioita ja olisi voinut pysyä pinnalla aamuun asti veneessä olleen käsipumpun avulla, mutta törmäyksen jälkeen veneessä syntynyt paniikki nähtävästi aiheutti sen, ettei näin tapahtunut. Tämä todettiin, kun ylös nostettu vene upotettiin [[Onnettomuustutkintakeskus|tutkijalautakunnan]] toimesta uudelleen Hangon satamassa. Veneen kaksikin sähkökäyttöistä pilssipumppua, joista kumpikin olisi yksinään pitänyt aluksen pinnalla, osoittautuivat olleen epäkuntoisia: toisen siipipyörä oli rikki ja toisen siipien väli täynnä roskaa; pumppujen letkut olivat paikoillaan mutta tutkimus osoitti että niistä puuttuivat letkunkiristimet eli ne eivät olisi pysyneet kiinni jos pumput olisivat toimineet. Lisäksi aluksen pelastusliiveistä suuri osa oli lasten kokoa eikä siis riittänyt pienimmillekään aikuisille; kaksi hukkunutta löydettiin pieneen Sportyak-jollaan köyttäytyneenä. Veneenrakentaja Eino Antinoja sanoi lehtihaastattelussa että ns. paukkulautta eli laukaistava [[pelastuslautta]] olisi saattanut pelastaa veneessä olijat. Antinoja arvosteli voimakkaasti samassa artikkelissa jollan käyttämistä pelastusvälineenä:
{{sitaatti|''Jolla on jolla eikä mikään pelastusväline! Tuon kokoisessa veneessä pitäisi ehdottomasti olla paukkulautta!''}}
Vene nostettiin ylös; merivartioston [[vartiolaiva]] [[Valpas]] ei onnistunut; Suomen ainoa [[nosturi|uiva nosturi]] oli kiinni työssä Oulussa, joten paikalle oli hankittava toinen riittävän tehokas alus.
| |||