Ero sivun ”Keliakia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Linkitystä
Rivi 1:
[[Image:Coeliac path.jpg|thumb|200px|Keliakian aiheuttamia muutoksia ohutsuolen pinnalla.]]
'''Keliakia''' on [[autoimmuunisairaus]], jossa [[ruis|rukiin]], [[vehnä]]n ja [[ohra]]n sisältämä valkuaisaine [[gluteeni]] aiheuttaa [[ohutsuoli|ohutsuolen]] limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Vaurion aiheuttajana on gluteenin prolamiiniosa[[prolamiini]]osa, joka vaihtelee eri viljoissa. Vehnän [[gliadiini]], rukiin [[sekaliini]] ja ohran [[hordeiini]] aiheuttavat immunologisen vasta-ainereaktion. Prolamiini tarttuu ohutsuolen limakalvossa sitä vastaan muodostuneeseen vasta-aineeseen, joka johtaa limakalvon nukkarakenteen tuhoutumiseen. Keliakia on perinnöllinen tauti. Jos äidillä tai isällä on keliakia, on lapsen riski saada tauti noin 10%. Vielä ei osata sanoa, miksi osa ihmisistä saa oireita gluteenista. Mahdollisena pidetään, että perinnölliset tekijät käynnistävät viljan prolamiiniosaa vastaan vasta-aine reaktion. Valtaosalla keliakiapotilaista on todettavissa kudosantigeenityyppi HLA-B8. HLA -geenialue sijaitsee kromosomissa[[kromosomi]]ssa 6. HLA -geenit selittävät vain osan keliakian perinnöllisyydestä. Uusimmissa tutkimuksissa on löydetty keliakiaan liittyvää geenialuetta 2 ja 10 kromosomeista. Tutkimuksissa todettiin kromosomissa 2 sijaitsevan CTLA-4 -geenin yhteys keliakiaan. Keliakia on elinikäinen sairaus. Keliakia on normaalia yleisempää nuoruustyypin [[diabetes]]ta sairastavilla. N.70% keliakiaan sairastuvista on naisia ja noin 50%:lla keliaakikoista on [[laktoosi-intoleranssi]].
Toisin kuin vilja-allergia, keliakia ei ole allergia, vaan suolistotauti. Vilja-allergia on yliherkkyys vehnälle, rukiille, ohralle ja kauralle; sitä esiintyy vain harvoin aikuisilla.
 
Rivi 11:
 
==Diagnoosi==
[http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi08001 Keliakian hoitosuosituksen] mukaan keliakian toteamisen keskeiset kriteerit ovat ohutsuolikoepala, ihokoepala, kliininen tai histologinen paraneminen gluteenittomalla ruokavaliolla ja erityistilanteissa gluteenialtistus. Diagnoosia ilman ohutsuolikoepalan ottoa ei saa tehdä ja koepala on otettava, ennen kuin potilas aloittaa gluteenittoman ruokavalion. Mikäli potilaalle ei tehdä ohutsuolikoepalaa, hän ei saa [[Kansaneläkelaitos|Kelalta]] ruokavaliokorvausta.
 
==Hoito==