Wikipedia

Ero sivun ”Käyttöliittymä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Linkki ruotsinkieliseen versioon
historiasta poistettu lukujärjestelmät ja syöttölaitemääritelmät, esimerkki uudesta kl-laitteista lisätty + pientä fixiä
Rivi 2:
[[Kuva:Nokia_N-Gage_wikitt%C3%A4%C3%A4.jpg|thumb|Nokian N-Gage puhelimen käyttöliittymä näyttää tältä. Kuvassa puhelimella selaillaan Wikipediaa Opera-selaimella.]]
 
Käyttöliittymä voidaan määritellä myös tuotteen viesteistä ja käytännöllisistä osatuotteista (esim. valikot, napit, näytöt.) koostuvaksi kokonaisuudeksi. Ohjelmistotuotteen käytön osaaminen perustuu käyttöliittymän havaitsemiseen ja ymmärtämiseen. Jotta ihminen voisi toimia vuorovaikutuksessa koneen kanssa, hänen on paitsi nähtävä käyttöliittymä myös osattava tulkita sen sanallisia, kuvallisia ja äänellisiä viestejä. Käyttöohjeen käyttötarpeen määrä yhdistettynä käytön nopeuteen on hyvä mittari käyttöliittymän tasosta.
 
Tuotteen ominaisuudet on monesti mielekästä jakaa kahteen tasoon: toiminnallisuuteen ja käyttöliittymään. Esimerkiksi matkapuhelimen toiminnallisia ominaisuuksia ovat puheluiden soittaminen ja niihin vastaaminen, tekstiviestien lähettäminen jne. Matkapuhelimen käyttöliittymä taas koostuu itse puhelinlaitteesta, sen muodosta, näytön ja painikkeiden sijoittelusta, koosta, väristä jne. Toiminnallisuuden ja käyttöliittymän käsitteellisestä erottamisesta huolimatta niitä ei käytännössä voida suunnitella erillään toisistaan. Ei voida ajatella tuotetta tai järjestelmää, jossa olisi pelkkä ’toiminnallisuus’ ilman käyttöliittymää.
 
==Historiaa==
Tietokoneissa käyttöliittymät olivat aluksi mekanisia katkaisjoita joilla syötettiin [[bitti|bittejä]], käytännössä numeroita, jotka sovitulla (käyttöohjeessa kuvatulla) tavalla tarkoittivat tietokoneen ohjelmakäskyä tai tietoa jota haluttin käsitellä, aluksi yleensä laskea. Tietokoneen käyttöliittymät kehittyivat käsin lävistetyn [[reikäkortti|reikäkortin]] kautta näppäimistöksi ja kirjoittimeksi.
'''Syöttölaite''' on laite, jolla ihminen voi syöttää tietoa [[tietokone]]elle. Syöttölaitteet ovat kehittyneet tarpeesta käsitellä tietoa monipuolisemmin ja helpommin. Tietokoneen käsittely alkoi dippikytkimiä eri asentoihin vääntämällä ja näin tietokone saatiin eri tilaan [[bitti]] kerrallaan ja seuraavalla käynnistyksellä se suoritti uuden toiminnon tai matemaattisen laskun. Tämä kuitenkin osoittautui hyvin hitaaksi ja monimutkaiseksi keinoksi.
 
Näin kehittyi tarve merkkipohjaiselle syöttömekanismille, jolla tietoa saataisiin käsiteltyä useampi bitti kerrallaan. [[Heksadesimaalijärjestelmä|Heksataulukko]] osoittautui paljon nopeammaksi tavaksi, koska sillä voitiin syöttää 4 bittiä kerrallaan. Koska yhden heksan oli tarkoitus käsittää 16 eri tilaa, eivät pelkät numeeriset merkinnät riittäneet, jouduttiin ottamaan kirjaimet avuksi. Tätä kaikkea varten kehitettiin ensimmäiset [[näppäimistö]]t.
 
Tarvetta oli kuitenkin paljon useammalle merkille kuin mitä yksi heksa pystyi kuvaamaan. Heksoja alettiin käsitellä rinnan, jotta saataisiin esitettyä kymmenlukuja ja sitä suurempia. Tässä vaiheessa yksi heksa muodosti 16 lukuarvoa ja seuraavan heksan lukuarvo laskettiin edellisen heksan kanssa yhteen. Jälleen tiedon käsittely koettiin hankalaksi ja tarvittiin selkeämpi ilmaisumuoto kuten [[ASCII]].
 
Ensimmäiset graafiset näyttölaitteet kehitettiin 1960-luvun alussa. Ne hyödynsivät [[vektorigrafiikka]]a ja perustuivat näyttölistaan jota erityinen grafiikkaprosessori tulkitsi. Tämä mahdollisti [[valokynä]]ksi kutsutun interaktiolaitteen, jolla oli mahdollista osoittaa ja tunnistaa jokin kuvan osa.
Rivi 17 ⟶ 13:
Sittemmin saatiin rakennettua aiempiin nähden ylivertainen '''tulostuslaite''', [[rasterinäyttö]]. Kun näytön erottelutarkkuus kasvoi niin suureksi, että siihen saatiin piirrettyä ikkunoita ja muita [[Graafinen käyttöliittymä|graafisen käyttöliittymän]] osia, osoittautui näppäimistö kankeaksi työkaluksi. Tarvittiin jonkinlainen osoitinlaite ja tämän tarpeen myötä kehitettiin [[Kosketusnäyttö|kosketusnäytöt]] ja [[Hiiri (osoitinlaite)|hiiret]].
 
Näihin aikoihin koneisiintietokoneisiin alettiin liittää myös erilaisia multimedialaitteita, kuten [[kaiutin|kaiuttimet]], [[kuvanlukija]] ja [[tulostin]], joilla voidaan syöttää ja tulostaa ääntä ja kuvaa. Pelejä varten kehitettiin polkimet, ratit ja [[joystick]]it. Lähes kaikki tietokoneen komponentit voidaan jakaa syöttö- ja tulostuslaitteisiin.
 
Tietokoneiden monipuolisuudesta johtuu, ettei kaikkia käyttöliittymälaitteita ole kehitetty nykyiseen yleisimpään käyttöönsä, vaan uusi laite mahdollistaa uuden ohjelman luomisen ja uuden käyttötavan, tietokoneeseen liitetyn kameran kautta toimiva ilmakitara on tästä hyvä esimerkki, tietoa syötetään liikuttelemalla käsiä ja tieto tulostetaan kaiuttimen kautta äänenä.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöliittymä”