Ero sivun ”Saattue” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: sk:Konvoj (organizovaná skupina vozidiel) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''Kuljetussaattue''' on usean [[ajoneuvo]]n (minkä tahansa tyypin, yleisesti [[moottoriajoneuvo]]n tai [[laiva]]n) joukkio, joka kulkee yhdessä keskinäisen tuen takia. Usein kuljetussaattue on organisoitu puolustusvoimien tuen mukaan, vaikka sitä voi käyttää usein ei-sotilaalliseen merkitykseen, kuten ajaessa kaukaisten ja syrjäisten alueiden läpi. Jos yksi ajoneuvo menee rikki tai jää jumiin, voivat muut ajoneuvot avustaa korjaamalla tai koettamalla saada vapaaksi uppoavan ajoneuvon. Jos korjaaminen ei ole mahdollista, rikkoutuneessa kulkuneuvossa olleet ihmiset voivat kulkea muiden mukana.
==Liittoutuneiden laivasaattueet toisessa maailmansodassa==
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] sytyttyä Britit omaksuivat laivasaattueiden käytön kauppamerenkulussa aluksi vapaaehtoisena, sittemmin välttämättömyytenä. Sotaa käyvä Britannia tarvitsi kipeästi materiaali- ja raaka-ainetoimituksia Atlantin toiselta puolelta Kanadasta ja myöhemmin Yhdysvalloista. Saksalaiset kehittivät erityisiä taktiikoita liittoutuneiden saattueita vastaan, ja liittoutuneet toisaalta vastataktiikoita.
[[Taistelulaiva]]n musertava tuhovoima saattuetta vastaan kävi selväksi saattue HX-84:n tuhoamisen yhteydessä. [[5. marraskuuta]] [[1940]] saksalainen "taskutaistelulaiva" Admiral Scheer hyökkäsi saattuetta vastaan. Alukset Maiden, Trewellard, Kenbame Head, Beaverford, ja Fresno upposivat välittömästi ja muut vaurioituivat. Ainostaan aseistetun kauppalaivan HMS Jervis Bayn uhrautuva puolustautuminen ja pimeys pelasti loput kauppalaivat tuholta.
Myös suojaamistehtävissä taistelulaivat osoittivat vahvuutensa. Saksalaisten Scharnhorstin ja Gneisenaun lähestyessä 41:n aluksen muodostamaa saattue HX-106:ta pohjoisella Atlantilla 8. helmikuuta 1941, ne väistyivät paikalta havaitessaan HMS Ramilliesin. Sen 15 tuumaisten pääaseiden täysosumat olisivat merkinneet varmaa tuhoa.
Saksalaisten käyttämä taktiikka
* Pitkän toimintasäteen tiedustelukoneet saattueiden paikallistamiseksi
* Hyökkäykset ''susilaumoina'' sukellusveneillä
* Brittiläisen laivaston käyttämien koodisanomien purkaminen
* Kehittyneet laivastoaseet, kuten hakeutuvat torpedot
Liittoutuneiden vastatoimia
* Ilmahyökkäykset saksalaisiin sukellusvenetukikohtiin Brestiin ja La Rochelleen
* Aseistetut kauppalaivat
* Saattuesuojaus edullisesti tuotettavilla korveteilla, fregateilla ja saattuetukialuksilla
* Sukellusveneentorjunta-aseistuksen kehittäminen
* Pitkän toimintasäteen lentopartiointi sukellusveneiden paikallistamiseksi
* Suuremmat saattueet, mahdollistaen useamman saattajan saattuetta kohden
* Aluksien valinta saattueisiin nopeuden perusteella
Saattueen tunnus ilmaisi sen reitin. Esimerkiksi '''PQ''' merkitsi Islannin ja pohjoisen Venäjän välistä reittiä, '''QP''' taas paluuosuutta.
{{tynkä/Liikenne}}
| |||