Ero sivun ”Punainen lippu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
[[Ranska]]n kuningas [[Ludvig XVI]] perheineen oli yrittänyt paeta Ranskasta [[Saksa]]an heinäkuussa [[1791]] esiintymällä tavallisena henkilönä, mutta jäänyt tasavaltalaisten vangiksi. Kun kuningasta tuotiin takaisin Pariisiin, esitettiin tasavaltalaisvetoomus, mitä kansalaiset kerääntyivät allekirjoittamaan kuninkaasta luopumiseksi.
[[17. heinäkuuta]] [[1791]] kansankokous muuttui väkivaltaisuuksiksi. Pariisin pormestari Bailly määräsi nostamaan punaisen lipun sen merkiksi, että kansalliskaarti voi hajottaa rauhanhäiritsijöiden joukon. Osa yleisöstä otti punaisia lippuja itselleen osoittaakseen, että valta kuuluu kansalle. Kansalliskaarti ampui varoituksetta ja noin 50 mielenosoittajaa kuoli. Hallinnon käyttämästä punaisesta varoituslipusta tulikin vastarinnan tunnus.
Näitä kaatuneita pidettiin vakaumuksensa puolesta kaatuneina tasavaltalaisina ja punaisesta lipusta tuli heidän vuodattamansa veren vertauskuva. Ranskan suuressa vallankumouksessa oli kyse liberaalin [[porvaristo]]n vallankumouksesta [[aristokratia]]n ja [[feodalismi]]n jäänteitä vastaan.
Myöhemmin useissa yhteyksissä punaista lippua käytettiin kapinan tai vallankumousyrityksen vertauskuvana, mistä lippu periytyi vähitellen työväenliikkeeseen sosialistien ja myöhemmin kommunistien vertauskuvaksi.
[[Karl Marx|Marxilaisen]] teorian mukaan yhteiskunta kehittyy vaiheittain ja ennen kuin työväestö, proletariaatti, tekee sosialistisen vallankumouksen, tarvitaan porvariston feodalismia vastaan tekemä porvarillinen vallankumous, jonka selkeä esimerkki esimerkiksi [[bolševikit|bolševikeille]] oli juuri [[Ranskan suuri vallankumous]].
Ensimmäisen sosialistisen valtion, [[Neuvosto-Venäjä]]n ja sittemmin siitä muodostoneen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[Neuvostoliiton lippu|lipun]] värit olivat punaiset. Myös [[Kiina|Kiinan kansantasavallan]] [[Kiinan lippu|lipun]] väri on punainen. Molempiin lisättiin myöhemmin kyseisen valtion aatteita symboloivat erikoismerkit: Neuvostoliiton keltainen sirppi ja vasara sekä keltaisella rajattu punainen tähti, Kiinalla yksi iso ja sen sivulla neljä pientä keltaista tähteä.
| |||