Wikipedia

Ero sivun ”Stammheimin vankila” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Theodor Herzl (keskustelu | muokkaukset)
14 969 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
kh
Rivi 1:
[[Kuva:Justizvollzugsanstalt Stuttgart.JPG|thumb|300px|Stammheimin vankila]]
 
'''Stammheimin vankila''' ([[saksan kieli|saksaksisaks.]]: '''Justizvollzugsanstalt Stuttgart-Stammheim''') on [[vankila]] [[Stuttgart]]issa, [[Baden-Württemberg]]issa, [[Saksa]]ssa.
 
Vankila sijaitsee Pohjois-[[Stuttgart]]issaStuttgartissa Stuttgart-Stammheimin [[esikaupunki]]alueella ison asutuskeskuksen vieressä. Vankila on huippu teknisestihuipputeknisesti rakennettu, ja siellä on täydellinen vartiointi ja turvallisuus. Vankila rakennettiin vuosina [[1959]]-[[1963]] ja se otettiin käyttöön vuonna [[1964]].
 
Stammheimin vankilasta tuli [[terroristi]]järjestö [[Punainen armeijakunta|Punaisen Armeijakunnan]] jäseneiden pidätys- ja tutkinto vankilatutkintovankila. Myös tuomiot annettiin Stammheimin [[oikeus]]salissaoikeussalissa, joka sjaitsee vankilan itäpäässä.
 
Tuomioiden jälkeen monet terroristijärjestön jäseneetjäsenet istuivat vankilassa. Myös [[Länsi-Saksa]]n vaarallisempia rikollisia oli vankilassa pidätettyinä muun muuassa talousrikollisia.
 
Uudet vankilapaikat terroristeille rakennettin vuonna [[1975]], ja se oli yksi maailman tiukemmintiukimmin vartoiduista vankiloista. Vankila on linnoituslinnoitusmainen, mainen jotejoten sinne ei voi viedä mitään aseita ja muita työkaluja paon onnistumiseen. ▼
 
[[Ulrike Meinhof]] yksi Punaisen Armeijakunnan jäsenistä hirttäytyi vankilassa [[9. toukokuuta]] vuonna [[1976]]. ▼
▲Uudet vankilapaikat terroristeille rakennettin vuonna [[1975]] ja se oli yksi maailman tiukemmin vartoiduista vankiloista. Vankila on linnoitus mainen jote sinne voi viedä mitään aseita ja muita työkaluja paon onnistumiseen.
 
Kun [[Punainen armeijakunta]] oli kaapannut työnantajaliiton puheenjohtajan ja [[CDU]]:n jäsenen [[Hanns Martin Schleyer]]n ja palestiinalainen terroristijärjestä [[PFLP]] oli kaapannut [[Lufthansan lento 181|Lufthansan]] matkustajalentokoneen [[Mogadishu]]un, olivat kaapparit vaatineet [[Andreas Baader]]in, [[Gudrun Ensslin]]in, [[Jan-Carl Raspe]]n ja [[Irmgard Möller]]in vapauttamista. Koko kaappausdraama päättyi, kun [[Länsi-Saksa]]n erikoisryhmä [[GSG-9]]:n kommandot vapauttivat lentokoneen. Kun tieto koneen vapauttamisesta tuli Länsi-SaksaaSaksaan, tekivät [[Andreas Baader]], [[Gudrun Ensslin]], [[Jan-Carl Raspe ]] jekivät itsemurhan [[18. lokakuuta ]] välisellenävälisenä [[yö]]llänä vuonna [[1977]], joka merkitsi sitä, että Punaisen armeijakunnan johtohahmot olivat kuoleetkuolleet.▼
▲[[Ulrike Meinhof]] yksi Punaisen Armeijakunnan jäsenistä hirttäytyi vankilassa [[9. toukokuuta]] vuonna [[1976]].
 
Kun [[Punainen armeijakunta]] oli kaappannut työnantajaliiton puheenjohtaja ja [[CDU]]:n jäsen [[Hanns Martin Schleyer]] ja palestiinalainen terroristijärjestä [[PFLP]] oli kaappanut [[Lufthansan lento 181|Lufthansa]] [[matkustajalentokone]]en [[Mogadishu]]un olivat kaapparit vaatineet
▲[[Andreas Baader]]in, [[Gudrun Ensslin]]in, [[Jan-Carl Raspe]]n ja [[Irmgard Möller]]in vapauttamista. Koko kaappausdraama päättyi kun [[Länsi-Saksa]]n erikoisryhmä [[GSG-9]]:n kommandot vapauttivat lentokoneen. Kun tieto koneen vapauttamisesta tuli Länsi-Saksaa tekivät [[Andreas Baader]], [[Gudrun Ensslin]], [[Jan-Carl Raspe ]] jekivät itsemurhan [[18. lokakuuta ]] välisellenä [[yö]]llä vuonna [[1977]] joka merkitsi sitä että Punaisen armeijakunnan johtohahmot olivat kuoleet.
Irmgard MölleriMöllerin ei onnistunnut tehdä itsemurhaa.
 
Baader ja Raspe käyttivät ampuma-aseita jotka heidän asianajajansa olivat luultavasti salakuljettaneet heille, Ensslin hirttäytyi.Möller yritti puukottaa itseänn muttei onnistunnut. ▼
 
Asianajajat hyökkäsivät vastaan sanoen kiertoteitse, etteivät vangit tehneet itsemurhaa vaan heidät murhattiin vartoiden toimesta sillä heidän oikeudenkäynti oli määrä alkaa seuraavana päivänä. ▼
 
Työnantajaliiton puheenjohtaja ja [[CDU]]:n jäsen[[ Hanns Martin Schleyer]] jonka Punainen armeijakunta oli kaappannut [[5. syyskuuta]] surmatiin [[19. lokakuuta]] [[Mulhouse]]ssa [[Ranska]]ssa. ▼
 
▲Baader ja Raspe käyttivät ampuma-aseita jotka heidän asianajajansa olivat luultavasti salakuljettaneet heille, Ensslin hirttäytyi. Möller yritti puukottaa itseännitseään, muttei onnistunnutonnistunut siinä.
 
▲Asianajajat hyökkäsivät vastaan sanoen kiertoteitse, etteivät vangit tehneet itsemurhaa, vaan heidät murhattiin vartoidenvartijoiden toimesta, sillä heidän oikeudenkäyntioikeudenkäyntinsä oli määrä alkaa seuraavana päivänä.
 
▲Työnantajaliiton puheenjohtaja ja [[CDU]]:n jäsen [[ Hanns Martin Schleyer]], jonka Punainen armeijakunta oli kaappannutkaapannut [[5. syyskuuta]] , surmatiin [[19. lokakuuta]] [[Mulhouse]]ssa [[Ranska]]ssa.
[[Baden-Württemberg]]in hallitus ilmoitti [[elokuu]]ssa [[2007]] että osavaltio aikoo purkaa vankila sektorin jossa [[Punainen armeijakunta|Punaisen armeijakunnan]] jäseneitä pidettiin vankila [[1970-luku|1970-luvuilla]].Myös vankilan lähistöllä olevat kerrostalot puretan sillä uutta vankila siipeä pitäisi laajentaa purettujen talon viereen.▼
 
▲[[Baden-Württemberg]]in hallitus ilmoitti [[elokuu]]ssa [[2007]] että osavaltio aikoo purkaa vankila sektorinvankilasektorin, jossa [[Punainen armeijakunta|Punaisen armeijakunnan]] jäseneitäjäseniä pidettiin vankilavankina [[1970-luku|1970-luvuillaluvulla]]. Myös vankilan lähistöllä olevat kerrostalot puretanpuretaan, sillä uutta vankilauuttavankila siipeä pitäisi laajentaa purettujen talon viereen.
 
[[Luokka:Vankilat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Stammheimin_vankila”