Ero sivun ”Keskusta (taajaman osa)” versioiden välillä

Kun Suomen kaupungit kasvoivat, kaikki asukkaat eivät enää mahtuneet asumaan keskustassa ja [[lähiö]]kehitys alkoi. Vaikka lähiöissä oli paikallisia palveluja, kuten ruokakauppa, käytiin työ-, asiointi-, erikoiskauppa- sekä vapaa-ajantarpeet hoitamassa keskustassa. Tätä tarvetta palvelemaan rakennettiin säteittäiset bussi- ja katuyhteydet keskustasta lähiöihin. Kaupunkikeskustan asema on yleensä sen verran tärkeä, että kulkeakseen johonkin toiseen lähiöön tai kaupungin ulkopuolelle, on kuljettava usein keskustan kautta{{lähde}}. Vasta 1990-luvulla kaupunkikeskustojen kanssa ovat alkaneet kilpailla [[automarket]]it ja [[kauppakeskus|kauppakeskukset]], joista monet ovat kaupungin keskustan ulkopuolella, mutta myös keskustassa sijaitsevia ostoskeskittymiä on rakennettu. Monet etenkin pienempien kaupunkien keskustat ovat kärsineet automarketeista ja ne ovat päässeet kuihtumaan. Hyvä julkinen liikenne ja tietoinen keskustan elvyttäminen{{selvennä}} edistävät kaupunkikeskustan elinvoimaa. Pääasiallisesti [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] on myös ilmiönä se, että yrityksettoimistokeskittymiä harkitsevatrakennetaan nykyäänkeskustan sijoittumispaikkanaanohella [[kehätie|kehäteiden]] varren toimistokeskittymiä keskustan ohellavarsille. Tällaisesta tärkeimpinätärkeimpiä esimerkkejä esimerkkeinäovat [[Keilaniemi|Keilaniemen]] sekä [[Aviapolis|Aviapoliksen]] [[yrityspuisto]]t.