Ero sivun ”Gastrulaatio” versioiden välillä

'''Gastrulaatio''' on [[alkionkehitys|alkionkehityksen]] vaihe, jossa alkiokerroksista [[endodermi]] ja [[mesodermi]] vaeltavat alkusuun[[alkusuu]]n kautta alkiopallon[[alkiopallo]]n sisälle. Kolmen alkiokerroksen katsotaan muodostuneen täydellisesti gastrulaation lopulla. Solujen[[Solu]]jen vaelluksen mekanismeja ja signalointiteitä ei tunneta tarkkaan.

Gastrulaatiossa eliölle[[eliö]]lle muodostuu [[alkusuoli]], josta nimi 'gastrulaatio' juontaa juurensa (gaster=maha). Gastrula-vaiheen alkion ulkonäkö saattaa vaihdella radikaalisti eliöittäin, johtuen lähinnä ruskuaisen vaihtelevasta määrästä. Parhaiten gastrulaatio tunnetaan [[kynsisammakko|kynsisammakolla]] (''Xenopus'').

''Xenopuksen'' gastrulaatio alkaa alkiota ympäröivällä mesodermaalisella vyöhykkeellä. Tässä varhaisessa [[mesodermi]]ssa on erityinen alue nimeltä [[Spemann-organisoija]], josta [[endodermi]]n erityiset [[pullosolu]]t alkavat vajota alkion sisään. Pullosoluilla on ilmeisesti sisäänrakennettu taipumus vajota [[kudos|kudokseen]]. Mekanismia ei tunneta tarkkaan, mutta Spemann-organisoijan alueella ilmenevillä ''Brachyury'' ja ''goosecoid'' -geeneillä on tutkimusten mukaan gastrulaatiota edesauttava vaikutus.

Alkion sisään vaeltava endodermi muodostaa alkusuolen rajat. Sisään vaeltavasta mesodermaalisesta endodermista muodostuu [[selkäjänne]] ja [[somiitti|somiitit]], joista myöhemmin irtoaa soluja muodostamaan [[lihas|lihaksia]], ihon[[iho]]n verinahkaa[[verinahka]]a ja [[selkäranka|selkärangan]] [[nikama|nikamia]]. Ektodermin solut puolestaan vaeltavat alkion päällä, peittäen sen lopulta liki kokonaan. Ektodermista muodostuu myöhemmin ihon ylin kerros ja [[hermosto]].