Versio 4. marraskuuta 2007 kello 03.08 muokkaa LA2 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 346 muokkausta p fix ISBN ← Vanhempi muutos		Versio 6. toukokuuta 2008 kello 07.16 muokkaa kumoa 101090ABC (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 12 716 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Mikael Hakim: kymmenen kirjaa Mikael Carvajalin eli Mikael El-Hakimin elämästä vuosina 1527 - 38 hänen tunnustettuaan ainoan Jumalan ja antauduttuaan Korkean Portin palvelukseen''' on [[Mika Waltari]]n historiallinen [[romaani]] vuodelta [[1949]]. Se on [[Mikael Karvajalka \| Mikael Karvajalan]] jatko-osa. [[Turku]]laissyntyinen Mikael Karvajalka seikkailee [[Osmanien valtakunta \| Osmanien valtakunnassa]] kasvattiveljensä [[Antti Tykinvalaja]]n kanssa vuosina [[1527]] - [[1538]]. [[Mika Waltari]]n historiallinen [[romaani]] vuodelta [[1949]]. [[Mikael Karvajalka \| Mikael Karvajalan]] jatko-osa, osa 2/2. [[Turku]]laissyntyinen Mikael Karvajalka seikkailee [[Osmanien valtakunta \| Osmanien valtakunnassa]] kasvinveljensä [[Antti Tykinvalaja]]n kanssa vuosina [[1527]] - [[1538]]. {{juonipaljastus}} Mikael Karvajalka, [[opportunismi]]in taipuvainen älykkö ja selviytyjä, sekä hänen kasvinveljensä, hieman yksinkertainen voimamies Antti Tykinvalaja lähtevät [[Venetsia]]sta [[pyhiinvaellus]]matkalle [[Palestiina]]an. Matka saa dramaattisen käänteen, jonka seurauksena Mikael ja Antti kääntyvät [[kristinusko]]sta [[islaminusko]]on. Mikael, Antti ja laivalta seurueeseen liittynyt Giulia joutuvat [[orjuus \| orjiksi]]. Heidän matkansa kulkee [[Pohjois-Afrikka \| Pohjois-Afrikan]] kaupunkien kautta osmanien pääkaupunkiin [[Istanbul]]iin. Mikaelista tulee puolivahingossa laillistettu lääkäri, hakim. Rivi 11 ⟶ 9: Giuliasta paljastuu uusia puolia pitkin tarinaa. Hän lumoaa Mikaelin ja heidän välilleen kehittyy monimutkainen [[viha-rakkaussuhde]]. Mikael joutuu tekemisiin myös salaperäisen geomailerien veljeskunnan kanssa. Antti Tykinvalaja poistuu väliin omille teilleen, kuten Mikael Karvajalassakin. Ongelmat alkoholin suhteen määräävät paljolti hänen kohtaloitaan. Antin kautta Waltari kuvailee niin ikään mielen järkkymistä. Mikaelin mainio Rael-koira seuraa isäntäänsä uskollisesti. Lopulta Rael pääsee varsin hyvään asemaan. {{juonipaljastus loppu}} Waltari on käyttänyt kerronnassaan hänelle ominaista minä-muotoa. Romaani on käännetty useille kielille. Englanninkielinen laitos korostaa nimessään Mikaelin vaellusta, saksan- ja espanjankieliset laitokset painottavat nimissään Mikaelin "uskonluopiutta". Ranskankielinen nimi nostaa pinnalle Mikaelin [[Muhammad \| profeetta Muhammedin]] palvelijana. Ruotsinkielinen laitos (ISBN 91-46-16283-6) on tiivistetty yhdeksään kirjaan ja 675 sivuun. Waltari on käyttänyt kerronnassaan hänelle ominaista minä-muotoa. Romaani on käännetty useille kielille. Waltari, Mika: ''Mikael Hakim'', [[WSOY]] 1949. Kirjastoluokka 842. Historiallinen romaani. 17. painos WSOY 2005, ISBN 951-0-20747-0, 9789510207475.▼ == Lähteet == ▲Waltari, Mika: ''Mikael Hakim'', [[WSOY]] 1949~~. Kirjastoluokka 842. Historiallinen romaani~~. 17. painos WSOY 2005, ISBN 951-0-20747-0, 9789510207475. [[Luokka:Suomalaiset romaanit]]

Ero sivun ”Mikael Hakim” versioiden välillä