Ero sivun ”Suikinkutsu” versioiden välillä

 

'''Suikinkutsu''' ({{k-ja|水琴窟|kirjaimellisesti vesi [[koto (soitin)|koto]] luola}}) on [[japani]]lainen puutarhakoriste ja musiikinlähde. ''Suikinkutsu'' koostuu maahan ylösalaisin asetetusta ruukusta, jonka pohjaan on tehty reikä. Vesi valuu reiän läpi ruukun sisään ja aikaansaa miellyttävän solisevan äänen, joka muistuttaa kellon soimista tai japanilaista sitraa [[koto (soitin)|kotoa]]. Suikinkutsu rakennetaan perinteisesti ''chozubachiksi'' kutsuttua vesiallasta, jota käytetään käsienpesemiseen [[Japanilainen teeseremonia|japanilaisessa teeseremoniassa]].

 

''Suikinkutsun'' tekeminen on yksinkertaisesta rakenteesta huolimatta vaikeaa, koska kaikki osat on sovitettava tarkasti yhteen. ''Suikinkutsun'' tärkein osa on ruukku, joka asetetaan pohja ylöspäin maahan. Alun perin käytettiin riisin tai veden säilyttämiseen tarkoitettuja ruukkuja. Sekä lasitettuja, että lasittamattomia keramiikkaruukkuja voidaan käyttää. Viime aikoina on alettu valmistaa myös metallisia ''suikinkutsu''-ruukkuja. Lasittamattomia ruukkuja pidetään parhaina, koska niiden karkea pinta auttaa pisaroiden muodostumista. Ruukkujen korkeus vaihtelee 30 senttimetristä 1 metriin ja niiden halkaisija on 30-50 cm. Ruukun yläosassa olevan reiän halkaisija on noin 2 senttimetriä. Aivan kuten kellossa, ''suikinkutsun'' ruukku soi kopautettaessa. Miellyttävän äänen aikaansaava ruukku toimii myös hyvän ''suikinkutsun'' pohjana. Vastaavasti haljenneesta ruukusta ei synny hyvää ääntä.

 

Yleensä vain yksi ruukku sijoitetaan ''chozubachin'' läheisyyteen. Joskus harvoin voidaan kuitenkin sijoittaa kaksi ''suikinkutsua'' vierekkäin yhden ''chozubachin'' edustalle. Esimerkiksi Iwasaki-linnassa, Nisshin kaupungissa, Aichin prefektuurissa on tehty tällainen kaksoisrakenne.

 

 

''Suikinkutsusta'' on olemassa useita moderneja muunnoksia:

* ''Suikinkutsuun'' voidaan asentaa erillinen putki, joka johtaa äänen ruukusta johonkin toiseen paikkaan.

 

Perinteisesti ''suikinkutsu'' tunnettiin nimellä ''tosuimon'' ({{k-ja|洞水門}}). Tuolloin niitä käytettiin vain harvoin japanilaisissa puutarhoissa. Uskotaan, että käsienpesualtaan läheisyyteen sijoitettiin ylösalalaisin astia, josta toisinaan kuului miellyttäviä ääniä. ''Suikinkutsu'' tuli suosituksi Edo-kaudella ([[1603]]-[[1867]]), samaan aikaan kun kivinen ''chozubachi'' kehittyi. ''Kobori Enshualla'', joka on kuuluisa teeseremonian opettaja, oli ''suikinkutsu'' puutarhassaan ja häntä pidetäänkin yleisesti ''suikinkutsun'' keksijänä. Edo-kauden lopussa ''suikinkutsu'' menetti suosiotaan, mutta nousi kiinnostuksen kohteeksi jälleen Meiji-kaudella ([[1867]]-[[1912]]).

 

1900-luvun alussa, Showa-kaudella, ''suikinkutsun'' historia lähes unohtui ja professori Katsuzo Hirayaman löysi tutkimuksessaan vuonna [[1959]] Japanista vain kaksi ''suikinkutsua'', jotka molemmat olivat täytettyjä maalla. Vuonna [[1982]] toimittaja Asahi Shimbun kirjoitti ''suikinkutsusta'' ja pyysi yleisöltä tietoa aiheesta. Tämän seurauksena ''suikinkutsu'' löydettiin uudestaan. Pian tämän jälkeen vuonna [[1985]] Japanin yleisradioyhtiö [[NHK]] lähetti ''suikinkutsusta'' kertovan ohjelman, minkä seurauksena rakennettiin useita ''suikinkutsuja''.

 

''Suikinkutsun'' äänellä on japanin kielessä oma nimi ''suikinon''. Ääni voidaan jakaa kahteen osaan, ''ryusuioniin'' ja ''suitekioniin''. ''Ryusuion'' on käsienpesun alun yhteydessä putoavan muutaman vesipisaran synnyttämä ääni. ''Suitekion'' kuvaa sekä varsinaisen käsienpesun aikana tapahtuvaa putoavan veden synnyttämää ääntä, että käsien pesun loppuvaiheessa syntyvien muutaman vesipisaran aiheuttamaa ääntä.

 

Sanotaan, että jokainen ''suikinkutsu'' kuulostaa erilaiselta.

 

Yksi ''suikinkutsun'' keskeisistä ominaisuuksista on, että itse äänilähde on piilotettu. Käsienpesijä kuulee maan alta tulevan miellyttävän äänen, mutta ei näe mistä ääni tulee. Käsienpesu voidaan myös nähdä ''suikinkutsun'' soittamisena, sillä ääni syntyy heti käsienpesun jälkeen. Vesipisaroiden putoamisesta syntyvää ääntä pidetään rentouttavana ja rauhoittavana ja sitä kuvaillaan kauniiksi ja rauhalliseksi.

 

''Suikinkutsun'' ääntä on myös mallinnettu tietokoneella ja ''Naoko Tanaka'' on yksi aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen tunnetuimmista tekijöistä.

 

*[http://web.archive.org/web/20040502194524/http://www.suikinkutsu.net/english/suikinkutsu-e.html What is a Sui-kin-kutsu?] {{en}}

*[http://www.jgarden.org/features.asp?ID=15 Suikinkutsu Construction Details] {{en}}

*[http://www.suikinkutsu.com Japan Suikinkutsu Forum (in Japanese)] {{ja}}

 

 

[[ca:Suikinkutsu]]