Ero sivun ”Toinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

NPOV
(NPOV)
{{ristiretki}}
[[Image:Crusades to Finland.png|thumb|left|300px|Ristiretket Suomeen.]]
[[Ruotsi]]n '''toinen ristiretki ''' tehtiin 1300-luvulla kirjoitetun ''[[Eerikinkronikka|Eerikinkronikan]]'' mukaan [[Häme]]eseen vuosina 1249–50 (kronikka kertoo Birger Jaarlin olleen tällä sotaretkellä Ruotsin kuninkaan Eerik Sammalkielen kuollessa 2.2.1250) ruotsalaisen mahtimies [[Birger_Jaarli|Birger-jaarli]]n johdolla. Kronikan mukaan hän voitti hämäläiset ja aloitti [[Hämeen linna|linnan]] rakentamisen Hämeeseen. Ristiretkeä pidetään todellisena tapahtumana, mutta sen ajoituksesta ja luonteesta on erilaisia teorioita. Eerikinkronikka kertoo Birger-jaarlin olleen tällä sotaretkellä Ruotsin kuninkaan Eerik Sammalkielen kuollessa 2.2.1250.
 
==Perinteinen kertomus ristiretkestä==
1300-luvulla kirjoitettu ''[[Eerikinkronikka]]'' sisältää kuvauksen tästä sotaretkestä. Kronikassa episodin tehtävänä on Nordstrandhin mukaan toimia sopivana johdantona ja historiallisena esittelynä laatimisajankohtana hallinneen kuningassuvulle.
 
Toinen ristiretki ajoitetaan joko vuoteen 1238/39 ja oletettuun [[Hämeen kapina]]an tai vuoteen 1248/49. Jälkimmäinen ajoitus perustuu ''Eerikinkronikan'' sisäiseen kronologiaan. Esimerkiksi [[Jarl Gallén]] ja Gisela Nordstrandh pitävät sitä virheellisenä sivuuttaen kokonaan Eerkinkronikan kommentaarin laatineen Rolf Pippingin perusteellisen selvityksen vuosiluvun oikeellisuudesta. Professori [[Jouko Vahtola]] on esittänyt omana hypoteesinaan, että ristiretki olisi tehty vasta 1250-luvun lopulla. Myös kysymys ristiretken johtajasta on epäselvä.
 
''Eerikinkronikka'' tehtiin pääasiassa poliittiseksi propagandaksi. Mahdollisesti kirjoittajan väite ristiretken suuntautumisesta nimenomaan Hämeeseen liittyykin ajankohdan ankaraan taisteluun Novgorodia vastaan Karjalan ja Hämeen herruudesta. Samoin perustein kronikan kirjoittaja syytti karjalaisia [[Sigtunan tuho|Sigtunan hävityksestä]] vuonna 1187, vaikka tekijät olivat mahdollisesti Baltiasta. [[Lyypekki|Lyypekin]] kaupunginkronikka 1340-luvulta kertoo Birger-jaarlin alistaneen Suomen Ruotsin kruunulle. Ehkäpä ristiretki liittyikin Hämettä laajemman Lounais- ja Etelä-Suomessa sijaitsevan alueen pysyvään liittämiseen osaksi Ruotsin valtakuntaa.
Rekisteröitymätön käyttäjä