Ero sivun ”Aarno Karimo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Karimon tunnetuin teos on Suomen historiasta kertova neliosainen kaunokirjallinen teos ''Kumpujen yöstä'' ([[1929]]–[[1932]]). Siinä kerrotaan lähinnä kuvitteellisten henkilöiden sankarillisista, usein traagisista kohtaloista kansallismielisen paatoksen hengessä. Teoksen alkupuolella [[Suomensukuinen|Suomen suku]] saapuu Suomeen itäisestä alkukodista, ja teos päättyy Suomen itsenäisyyteen ja [[Suomen sisällissota|vapaussota]]an. Karimo myös kuvitti itse teoksen omin maalauksinsa, joita on myöhemminkin käytetty historiantapahtumia kuvattaessa. Kumpujen yöstä -sarjasta on otettu painoksia vielä 1950-luvulla, mutta näistä laitoksista on jätetty pois lopun [[Suur-Suomi]]-julistus ja muita uudessa ulkopoliittisessa tilanteessa arveluttavia kertomuksia. Toinen painos ilmestyi kolmiosaisena ja kolmas painos enää kaksiosaisena.
Karimo kirjoitti myös [[tieteiskirjallisuus|tieteisromaanin]] ''Kohtalon kolmas hetki'' ([[1926]]), joka kuvaa Suomen ja [[Venäjä]]n sotaa vuonna [[1967]]. Romaanissa teknisesti ylivoimainen Suomi voittaa sodan liittolaisinaan Venäjän vanhat viholliset. Romaani ilmestyi ensin jatkokertomuksena Hakkapeliitta-lehdessä ja kirjana useina painoksina, joissa oli kussakin erilaiset, Karimon tekemät, kansikuvat. Kirjan nimestä muodostui aikoinaan fraasi, jota käytettiin esim. Jatkosodan aikaisissa taistelumieltä nostavissa lauluissa.
Karimo kävi [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]n 1905–06 ja opiskeli maalausta [[Akseli Gallen-Kallela]]n johdolla. Myöhemmin hän opiskeli kaksi vuotta [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa, Venäjällä. Karimo debytoi taiteilijana Helsingissä 1907.
| |||